Suomen ensimmäinen sote-kokonaisulkoistus päättyi vuodenvaihteessa: “anarkistikunnanjohtaja” kertaa lähes kymmenen vuoden opit yhteistyöstä

14.1.2021

Pohjois-Karjalassa sijaitseva Rääkkylä oli ensimmäinen suomalainen kunta, joka ulkoisti kaikki kunnan järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnanjohtaja Yrjö Eronen kertoo, miten Rääkkylän ratkaisu otettiin vastaan ja mitä lähes kymmenvuotisesta taipaleesta jäi käteen.

Yrjö Eronen istuu työpöytänsä takana
Yrjö Eronen

Kevät 2011 oli poikkeuksellista aikaa Rääkkylän silloiselle kunnanjohtaja Yrjö Eroselle. Kunnanvaltuusto oli lähes yksimielisesti päättänyt ulkoistaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut yksityiselle yritykselle, mikä oli ennen näkemätöntä Suomessa. Kunta irtaantui Helli-liikelaitoksesta, joka vastasi silloin Rääkkylän, Tohmajärven, Kiteen ja Kesälahden sotepalveluista. Tilalle tuli Terveystalo (aiemmin Attendo Terveyspalvelut), jonka kanssa tehtiin kahdeksanvuotinen ulkoistussopimus, ja näin Rääkkylään syntyi Suomen ensimmäinen kokonaisulkoistus.

Kaikki eivät tätä ratkaisua purematta nielleet. 

“Rääkkylässä päätökseen suhtauduttiin hyvin myötämielisesti, mutta valtiovalta ja viranomaiset eivät pitäneet ratkaisua kovin hyvänä. Vastustusta tuli melko lailla joka suunnasta. Kyllä he aavistivat, että muut kunnat tulevat perässä”, Eronen toteaa. 

Näin myös kävi. Rääkkylän jälkeen toistakymmentä Suomen kuntaa on päätynyt kokonaisulkoistukseen.

“Me avasimme tien ja näytimme, että pienikin kunta voi toimia omien sotepalveluidensa puolesta. Tämä oli vastoin poliittista tahtotilaa, jossa palveluntuotanto haluttiin siirtää vähintään 20 000 hengen kokonaisuuksille eli niin sanotusti leveämmille harteille”, Eronen sanoo. 

Kun ei ollut, mistä katsoa mallia, piti tehdä itse alusta loppuun. 

“Sopimus vaati hiukan hiomista sen osalta, mitä kaikkea yksityinen yritys saa palveluntuottajana tehdä. Lain mukaan esimerkiksi kunnan sosiaalityöntekijän on oltava virkasuhteessa, eikä tehtävää voi ulkoistaa. Tällaiset asiat kuitenkin pistettiin yksissä tuumin kuntoon, minkä jälkeen sopimus oli lain edessä vedenpitävä”, Eronen kertoo. 

Sopimuksen mukaan Terveystalo kattoi kaikki sotemenot, erikoissairaanhoidon mukaan lukien, kiinteällä hinnalla. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että mitä paremmin kuntalaiset saatiin hoidettua Rääkkylässä, sen edullisempi sopimus oli yritykselle. 

“Tällaisessa sopimuksessa rääkkyläläisten hyvinvointi on aidosti paitsi kunnan myös yrityksen etu. Kun perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi ovat kunnossa, eivät erikoissairaanhoidon kulut karkaa käsistä”, Eronen sanoo.  

Lääkäriin pääsee nopeammin kuin parturiin 

Kokonaisulkoistus mahdollisti sotekustannusten pysymisen kohtuullisina ja ennakoitavina, mikä auttoi Rääkkylää pysymään itsenäisenä kuntana. Toisena tärkeänä seikkana Eronen pitää sitä, että lähipalvelut säilyivät kunnassa. 

“Rääkkylä on varmaan ainoa Suomen kunta, jossa lääkärin vastaanotolle pääsee nopeammin kuin parturiin”, hän veistelee. 

Pienen pohjoiskarjalalaisen kunnan suuri päätös herätti paljon kiinnostusta valtakunnan tasolla. Rääkkylään saapui niin lehti- kuin televisiotoimittajia, muiden kuntien edustajia kuin viranomaisiakin tilannetta ihmettelemään. Aihe herätti monenlaisia tunteita ja voimakkaitakin kannanottoja puoleen ja toiseen. 

“Sitä en varmasti unohda ikinä, kun minua tituleerattiin mediassa anarkistikunnanjohtajaksi”, Eronen muistelee hymyssä suin.  

Tärkein terveyskeskus on kirjasto 

Eronen toivoisi, että sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtäisiin tiiviimpää yhteistyötä liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään hänen mukaansa pitkälti muualla kuin lääkärin vastaanotolla. 

“Pienessä kunnassa tärkein terveyskeskus on kirjasto ja heti sen jälkeen kuntosali”, Eronen sanoo. 

Ulkoistussopimus tuli tiensä päähän, kun sopimuskausi päättyi vuoden 2020 lopussa. Palveluntuottajana on toiminut vuodenvaihteesta lähtien Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun Sote. Hallituksen esittämässä soteuudistuksessa kokonaisulkoistuksille jää vähemmän mahdollisuuksia. 

Miltä sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuus näyttää Rääkkylän kunnanjohtajan silmiin? 

“Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen alalle kaivattaisiin entistä enemmän uudenlaisia toimintatapoja ja -malleja. Vaikka jatkossa asiat hoidettaisiin maakunnallisesti, saattaisi jossain tapauksessa Rääkkylän kunnan kaltaisella toimijalle olla parasta se, että yksityinen, kuntalaiset tunteva lääkäri pitäisi kunnassa vastaanottoa. Uudessa sotemallissa tämä on keskeinen puute, että yksityisen mukaanpääsy on tehty vaikeaksi”, Eronen toteaa. 

Eronen näkee, että yksityisten toimijoiden aseman lisäksi vaarassa on kuntien omat hyvät käytännöt. Esimerkiksi koronapandemian aiheuttama poikkeustila otettiin Rääkkylässä nopeasti haltuun. 

“Kuntataso korostui tällaisessa tilanteessa. Meillä soitettiin läpi kaikki yli 70-vuotiaat ja selvitettiin ruokajakelun ja kauppareissujen tarve. Soittivat ne minullekin, mutta en saanut ruokakuljetusta kotiin”, Suomen vanhimmaksi kunnanjohtajaksi itseään nimittävä Eronen naurahtaa.