Viisi asiaa, jotka on hyvä tietää kirkasvalolampuista

Kirkasvalolampusta on paljon iloa vuoden pimeimpään aikaan. Psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä kertoo, miten käytät niitä tehokkaimmin.

1. Lamppu tahdistaa keskuskellosi

”Kirkas valo aiheuttaa sen, että elimistön keskuskello alkaa tahdistaa muita sisäisiä kelloja. Illalla pimeän tullen keskushermosto kertoo käpyrauhaselle, että on aika erittää melatoniinia, joka edistää nukahtamista. Aamulla valon määrän kasvaessa keskuskello vastaavasti viestii käpyrauhaselle, että nyt sopisi lopettaa. Kaamos sotkee tätä systeemiä, ja kirkasvalolamppua voi käyttää vuorokauden rytmittämiseen.”

2. Kirkas valo ehkäisee kaamosmasennusta

”Paras näyttö ja eniten tutkimusta on kirkasvalolampun toimivuudesta kaamosmasennuksen hoidossa. Silmän kautta aivoihin tuleva kirkas valo vaikuttaa muun muassa aivojen serotoniinijärjestelmään eli kohottaa mielialaa.”

3. Unohda harras tuijotus

”Lamppua ei tarvitse tuijottaa hartaasti. Se toimii hyvin kahden metrin etäisyydeltä. Toimiva tapa on esimerkiksi pitää lamppua päällä, kun syö aamupalaa tai muutoin aamutoimien yhteydessä.”

4. Ota valokuuri parin viikon välein

”Mitä tehokkaampi lamppu, sitä lyhyempi aika sen valossa riittää. Tutustu lampun valmistajan antamiin ohjeisiin. Jos sinulla ei ole suurempia kaamosmasennusoireita tai unihäiriöitä, sopiva aika on 20–30 minuuttia 3–5 aamuna viikossa. Kun kirkasvalolampun vaikutuksen alkaa huomata, kuurin voi lopettaa ja pitää parin viikon tauon. Sen jälkeen lamppua voi käyttää uudelleen parin viikon kuureissa muutamana aamuna viikossa.”

5. Lamppu on melko vaaraton

”Kirkasvalo on vaaraton hoito. Muutamalle ihmiselle sadasta se saattaa aiheuttaa huimausta. Mikäli sinulla on jokin verkkokalvosairaus,tai keinolinssi kysy silmälääkäriltä ensin ennen kuin aloitat hoidon.”

Viimeisimmät artikkelit

Tummatukkainen lääkärintakkiin pukeutunut nainen katsoo lääkärikeskuksen käytävällä kameraan ja hymyilee. Artikkeli

Suurasiakaslääkäriksi Terveystaloon

Työterveyshuollon erikoislääkäri, ota urallasi uusi askel ja tule tekemään työtä terveemmän elämän puolesta. Terveystalon suurasiakaslääkärinä pääset työskentelemään eri toimialojen johtavien yritysten ja organisaatioiden johdon sekä HR:n kumppanina. Tehtävässä sinulla on mahdollisuus tarjoaa valtakunnallisesti vaikuttavaa ja haasteellista työtä työterveyshuollon ja liike-elämän ytimessä. Uskomme, että tieto lisää terveyttä.

Artikkeli

Viisi tapaa, joilla saunominen vaikuttaa uneen ja palautumiseen

Terveystalo Helsingin Uniklinikan vastaava lääkäri, unilääkäri ja neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved kertoo, millaisia vaikutuksia saunomisella on uneen ja palautumiseen.

Artikkeli

Liike on lääkettä – näin hoidat ja ennaltaehkäiset iän tuomia nivelvaivoja

Ikä tuo viisautta, itsevarmuutta ja onnea – mutta myös muutoksia kehoon. Yli kuusikymppisenä erityisesti nivelissä voi sattua ja tapahtua.

Artikkeli

”Rakastan työtäni!” - Anestesiahoitaja Sanna Kuparisen päivistä ei vauhtia ja vaihtelua puutu

Pinkkiin yksisarvispipoon sonnustautunut sairaanhoitaja tarkastaa huolellisesti koneet ja ryhtyy vetämään lääkkeitä ruiskuihin ja asettaa ne pumppuihin. Hauska pipo ilahduttaa pieniä ja vähän isompiakin potilaita ja vie heidän huomionsa jännittävässä tilanteessa toisaalle.

Artikkeli

Leikkaussalisairaanhoitaja Sari Ristiniemi on ortopedin oikea käsi

Kokenut leikkaussalisairaanhoitaja-konkari, oululainen Sari Ristiniemi on työskennellyt leikkaussalissa jo 26 vuoden ajan. Ristiniemellä on vankka ammattitaito niin käsi-, gastro- kuin plastiikkakirurgiankin puolelta, mutta ortopedian hän kokee omimmaksi osaamisalueekseen. Vastuut ja osaaminen ovat karttuneet ajan mittaan yhdessä kokemuksen kanssa, ja Ristiniemen monipuolinen työnkuva on laajentunut entisestään hänen jo yhdentoista Terveystalo-vuotensa varrella.

Artikkeli

Periytyvätkö allergiat ja miten ne vaikuttavat lapsen kehitykseen? Seitsemän kysymystä lasten ruoka-aineallergioista

Ruoka-aineallergiat lapsilla ovat hyvin yleisiä: jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa. Kysymyksiin ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta vastaa Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.