Viisi asiaa, jotka on hyvä tietää kirkasvalolampuista
Kirkasvalolampusta on paljon iloa vuoden pimeimpään aikaan. Psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä kertoo, miten käytät niitä tehokkaimmin.
1. Lamppu tahdistaa keskuskellosi
”Kirkas valo aiheuttaa sen, että elimistön keskuskello alkaa tahdistaa muita sisäisiä kelloja. Illalla pimeän tullen keskushermosto kertoo käpyrauhaselle, että on aika erittää melatoniinia, joka edistää nukahtamista. Aamulla valon määrän kasvaessa keskuskello vastaavasti viestii käpyrauhaselle, että nyt sopisi lopettaa. Kaamos sotkee tätä systeemiä, ja kirkasvalolamppua voi käyttää vuorokauden rytmittämiseen.”
2. Kirkas valo ehkäisee kaamosmasennusta
”Paras näyttö ja eniten tutkimusta on kirkasvalolampun toimivuudesta kaamosmasennuksen hoidossa. Silmän kautta aivoihin tuleva kirkas valo vaikuttaa muun muassa aivojen serotoniinijärjestelmään eli kohottaa mielialaa.”
3. Unohda harras tuijotus
”Lamppua ei tarvitse tuijottaa hartaasti. Se toimii hyvin kahden metrin etäisyydeltä. Toimiva tapa on esimerkiksi pitää lamppua päällä, kun syö aamupalaa tai muutoin aamutoimien yhteydessä.”
4. Ota valokuuri parin viikon välein
”Mitä tehokkaampi lamppu, sitä lyhyempi aika sen valossa riittää. Tutustu lampun valmistajan antamiin ohjeisiin. Jos sinulla ei ole suurempia kaamosmasennusoireita tai unihäiriöitä, sopiva aika on 20–30 minuuttia 3–5 aamuna viikossa. Kun kirkasvalolampun vaikutuksen alkaa huomata, kuurin voi lopettaa ja pitää parin viikon tauon. Sen jälkeen lamppua voi käyttää uudelleen parin viikon kuureissa muutamana aamuna viikossa.”
5. Lamppu on melko vaaraton
”Kirkasvalo on vaaraton hoito. Muutamalle ihmiselle sadasta se saattaa aiheuttaa huimausta. Mikäli sinulla on jokin verkkokalvosairaus,tai keinolinssi kysy silmälääkäriltä ensin ennen kuin aloitat hoidon.”
Viimeisimmät artikkelit
Liike on lääkettä – näin hoidat ja ennaltaehkäiset iän tuomia nivelvaivoja
Ikä tuo viisautta, itsevarmuutta ja onnea – mutta myös muutoksia kehoon. Yli kuusikymppisenä erityisesti nivelissä voi sattua ja tapahtua.
”Rakastan työtäni!” - Anestesiahoitaja Sanna Kuparisen päivistä ei vauhtia ja vaihtelua puutu
Pinkkiin yksisarvispipoon sonnustautunut sairaanhoitaja tarkastaa huolellisesti koneet ja ryhtyy vetämään lääkkeitä ruiskuihin ja asettaa ne pumppuihin. Hauska pipo ilahduttaa pieniä ja vähän isompiakin potilaita ja vie heidän huomionsa jännittävässä tilanteessa toisaalle.
Leikkaussalisairaanhoitaja Sari Ristiniemi on ortopedin oikea käsi
Kokenut leikkaussalisairaanhoitaja-konkari, oululainen Sari Ristiniemi on työskennellyt leikkaussalissa jo 26 vuoden ajan. Ristiniemellä on vankka ammattitaito niin käsi-, gastro- kuin plastiikkakirurgiankin puolelta, mutta ortopedian hän kokee omimmaksi osaamisalueekseen. Vastuut ja osaaminen ovat karttuneet ajan mittaan yhdessä kokemuksen kanssa, ja Ristiniemen monipuolinen työnkuva on laajentunut entisestään hänen jo yhdentoista Terveystalo-vuotensa varrella.
Periytyvätkö allergiat ja miten ne vaikuttavat lapsen kehitykseen? Seitsemän kysymystä lasten ruoka-aineallergioista
Ruoka-aineallergiat lapsilla ovat hyvin yleisiä: jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa. Kysymyksiin ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta vastaa Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.
”Tämän takia minä tätä työtä teen!” Terveydenhoitaja Inka Riihelä viihtyy Terveystalon julkisissa palveluissa
Pitäisikö minun kokeilla jotain uutta? Tätä pohti vielä tovi sitten terveydenhoitaja Inka Riihelä ja teki lopulta rohkean päätöksen: hän otti hurjalta tuntuneen loikan tuntemattomaan ja irtisanoutui vakituisesta työstään julkisella sektorilla. Nyt Riihelä työskentelee Terveystalossa julkisten palveluiden neuvolaterveydenhoitajana pääkaupunkiseudulla, ja viihtyy työssään erinomaisesti.
AITO Työterveys on osa Terveystaloa 1.6.2022 alkaen
AITO Työterveys fuusioituu Terveystalon kanssa 1.6.2022. Yhdistymisen myötä AITO Työterveyden toimipisteisiin ja ajanvaraukseen tulee muutoksia 25.5.2022 alkaen.