Ukrainan sota vavisuttaa turvallisuuden tunnetta – omasta jaksamisesta on tärkeä pitää huolta
Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan herättää ymmärrettävästi huolta, joka näkyy niin kotona kuin myös työyhteisöissä. Akuutissa vaiheessa korostuu voimakas tarpeemme puhua, jakaa ajatuksia ja sitä kautta yrittää ymmärtää tilannetta.
Kukaan ei ole immuuni järkyttäville sotauutisille, muistuttaa Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen ja kehottaa nyt itsemyötätuntoon.
- Ole lempeä itsellesi, jos huomaat, että vallitseva kriisitilanne vaikuttaa omaan oloosi ja esimerkiksi työntekoosi. Vakavan asian käsittely sitoo aina psyykkistä energiaa ja voi näkyä esimerkiksi keskittymisvaikeuksina. Erilaiset järkytykset muuttavat myös arvoasteikkoa ja on ymmärrettävää, että nyt oma ja läheisten turvallisuus on ykkösasiana mielessä, Tuija muistuttaa.
Uudet kriisitilanteet aktivoivat myös vanhoja.
- On tavallista, että aiemmat kuormittavat kokemukset tai esimerkiksi sukujen tarinat Suomen sodista aktivoituvat. Vanhempana voi olla myös huolta siitä, miten lapselle voi sodasta puhua tai miten sodan mahdollinen leviämien tarkoittaisi omille läheisille. Näille tunteille on tärkeä olla sekä tilaa, mutta voimia pyristellä irti niin, etteivät ne pyöri jatkuvasti mielessä.
Sota-aiheista tulee osata myös irroittautua, eikä se tarkoita, ettei toisen hätää kuulisi.
- Kun itsestä pitää huolta, on enemmän voimavaroja myös auttaa muita. Ravistele siis huolia vähän työpäivän päätteeksi pois ja pidä nyt erityisen hyvää huolta itsestäsi vapaa-ajalla, Tuija kehottaa.
Kriisitilanteissa ei ole olemassa oikeita tai vääriä tunteita
Työpaikoilla kriisitilanteeseen tulisi Turusen mukaan suhtautua asiaankuuluvan vakavasti sekä empaattisesti, mutta ei pelkoa lietsoen. Avoimuus on paras lähtökohta.
- On hyvin ymmärrettävää, että vahvat reaktiot Ukrainan sotaan ovat työyhteisöissä ja työpaikoilla mahdollisia. Toivo normaalista arjesta kahden vuoden koronapoikkeustilanteen jälkeen vaihtuikin aivan uudenlaiseen kriisiin. Joillakin tämä voi katkaista kamelin selän.
Työpaikoilla tarvitaan nyt hyvyyttä ja empatiaa, ei kovuutta ja kylmyyttä. Etätyösuosituksen päättyminen mahdollistaa nyt onneksi myös sen, että voimme tavata toimistoilla kasvokkain - saada yhteisistä keskusteluista ja läsnäolosta tukea.
- Kriiseissä katse kääntyy aina auktoriteetteihin päin ja esihenkilö voi omalla esimerkillään osoittaa, että erilaiset tunteet ovat nyt ymmärrettäviä. Se ei tarkoita, etteikö työtä pitäisi tehdä, mutta on hyvä luoda turvallinen ympäristö, jossa esimerkiksi väsymyksen ja epävarmuuden tunteista voi puhua.
Normaalista arjen askareista apua ahdistukseen
Arjen rutiinit kuten työnteko myös auttavat ahdistuksen tunteisiin.
- Nyt olisi hyvä pyrkiä siihen, että työnteko ja arki jatkuisi mahdollisimman normaalisti. Työt antavat hyvän hengähdystauon uutisvirrasta ja keskittyminen auttaa sekä vie pois ajatuksia. Keskity siis hetkeen, liiku ja harrasta ja ennen kaikkea anna itsellesi lupa tuntea tai olla tuntematta, Tuija muistuttaa.
Sota on niin käsittämätön ja hallitsematon asia, että se synnyttää aina halun auttaa edes jotenkin. Tämä näkyy jo nyt: hyvät asiat ruokkivat hyvää silloinkin, kun ympärillä tapahtuu pahaa.
Tutustu myös muihin sisältöihimme
Terveystalo on Suomen terveydenhuoltoalan digimenestyjä 2024
Suomen Digimenestyjät 2024 -tutkimus arvioi 65 suuren suomalaisyrityksen digitaalista kilpailukykyä sähköisten kanavien asiakaskokemuksen näkökulmasta. Tänä vuonna Terveystalo suoriutui tutkimuksen terveydenhuoltoalan yrityksistä parhaiten.
Digitaalinen edelläkävijyys työterveyspalveluissa: Oirearvion tuomat hyödyt ja asiakaskokemukset
Työterveyden uusi asiakasohjausmalli otettiin vuoden 2023 lopulla käyttöön kaikille työterveysasiakkaillemme. Ohjausmalliin kuuluu olennaisena osana digitaalisissa kanavissa käytössä oleva Oirearvio-työkalu, joka opastaa työterveysasiakkaamme sairastumistapauksissa oikealle asiantuntijalle, oikeaan kanavaan ja oikea-aikaisesti. Oirearvio auttaa myös ammattilaisiamme valmistautumaan tulevaan vastaanottoon ja sujuvoittaa siten asiakkaan kohtaamista.
Kuinka tehdä työelämästä inhimillisesti tehokasta ja kestävää?
Mitä työpaikoilla pitäisi tehdä toisin, jotta työntekijät jaksaisivat paremmin? Tekemisen tahti kiihtyy ja kiihtyy, mutta osataanko kovassa vauhdissa toimia enää järkevästi ja kestävästi? Miten voisimme rakentaa työelämää, joka tukee kestävällä tavalla ihmisten hyvinvointia? Näihin kaikkiin kysymyksiin haetaan ratkaisuja Terveystalon organisaatiopsykologian tiimin käynnistämässä vuoden mittaisessa hankkeessa, jossa tarkastellaan vuoden ajan suomalaisen työelämän tilaa ihmisten ja organisaatioiden hyvinvoinnin sekä inhimillisen tehokkuuden ja kestävyyden näkökulmista.
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä
Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.