Psykopodiaa: Miten voin tuoda turvaa itselleni ja toiselle epävarmuuden keskellä?
Epävarman maailmantilanteen lisäämä turvattomuus synnyttää ihmisissä monenlaisia reaktioita. On tärkeää ymmärtää, että ihmisten lähtökohdat käsitellä epävarmuutta ovat erilaisia ja osoittaa lempeyttä toisia kohtaan. Turva on löydettävä ensin itsestään ja muistettava, että ammattiapua on tarjolla.
Ukrainan sota on syventänyt pandemian pitkittämää epävarmuutta ja tuonut uudenlaisia turvattomuuden tunteita arkeen. Kaikki eivät ole samalla viivalla yrittäessään selviytyä uhkaavassa ympäristössä. Tähän voivat vaikuttaa aikaisemmat turvattomuuden kokemukset, jotka aktivoituvat vaaran tunteen tullessa lähelle. Jokainen kokee ja käsittelee rauhan rikkoutumista yksilöllisesti.
- Olemme niin erilaisia, ettei pitäisi verrata tai arvottaa onko toisen reaktio oikeutetumpi kuin oma. Pitää yrittää ymmärtää, että emme voi tietää mitä toinen on käynyt aiemmin läpi, taustoittaa psykologian tohtori, dosentti Kirsi Peltonen.
- On mahdotonta tietää ulkoapäin kaikkea, mitä ihminen on kokenut – tai miksi on tai ei ole haavoittuva juuri tässä tilanteessa, Peltonen täydentää.
Kuuntele Psykopodiaa-jakso “Miten palauttaa turva, kun se on uhattuna?” Spotifyssa, Suplassa, Apple- tai Google Podcasts-palveluissa.
Peltosen kanssa Psykopodiaa-podcast-jakson vieraana turvattomuuden tunteisiin ja traumoihin ratkaisuja pohtii Tuija Turunen, Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti. Podcastia emännöi Nina Lyytinen, Terveystalon työterveyspsykologi ja työ- organisaatiopsykologian erikoispsykologi sekä Kauppalehden kolumnisti.
Toivoa voi tuoda toiselle kuuntelemalla
Kaikki tekevät tällä hetkellä parhaansa selviytyäkseen arjesta huolen keskellä ja siksi muihin ihmisiin on hyvä suhtautua lempeydellä. Vaikeina aikoina yhteys toisiin ihmisiin on voimavara ja inhimillisillä kohtaamisella voi olla valtava merkitys.
- Voimakkain toivon viesti löytyy jokaisesta arkipäivän kohtaamisesta, Peltonen korostaa.
Peltonen nostaa kuulluksi tulemisen tärkeyden ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Jos ihminen haluaa jakaa vaikeita kokemuksiaan, vastaanottajan rooli on suuri, sillä se voi vaikuttaa myöhempiin käsityksiin siitä löytääkö vuorovaikutuksessa turvan toisesta ihmisestä.
Jokaisen tärkein tehtävä on tuoda turvaa ensin itselleen
Toisen tukeminen vaatii omia voimavaroja, joita jokaisen hyvä priorisoida. Omaa rauhaa on vaalittava ensin, jotta rauhaa voi tuoda ympärilleen. Tukena oleminen vaatii omaa kykyä tunnesäätelyyn, jota voi harjoitella.
- Rauhoitetaan ensin itsemme, pidetään itsestämme huolta ja opitaan sitä kautta tuntemaan ja säätelemään omia tunnetiloja. Sanoitetaan myös niitä tarinoita, miten on selvitty, Turunen ehdottaa.
Peltosen mukaan mielikuva omasta itsestään pystyvänä hahmona tutkitusti ennustaa hyvää selviytymistä. Tätä voi harjoittaa miettimällä mitä on tehnyt selviytymisen eteen auttaakseen itseään tai muita. Keinot voivat olla asioita, jotka tuovat itselle mielihyvää ja rauhoittavat, kuten halkojen hakkaaminen tai piirtäminen.
Turusen ja Peltosen viisi ajatusta miten palauttaa turva, kun se on uhattuna:
- Tarjoa toiselle kuulluksi tulemisen kokemus ja toisaalta voit itse kertoa ajatuksistasi. Tukeutukaa toisiinne.
- Vaali kosketusta arjessa. Kosketus, halaaminen ja silittäminen aktivoivat oksitosiinin eritystä, joka auttaa kehoa rauhoittumaan.
- Rauhoita itseäsi toiminnallisuuden kautta. Palauta mieleen minkälainen tekeminen on auttanut aiemmin, kuten soitto ystävälle.
- Muista, että eri alojen ammattilaiset työskentelevät maailman tilanteen eteen. Sinun tehtäväsi on huolehtia itsestäsi ja läheisistä ihmisistä ympärillä.
- Älä pelkää hakea apua.
Ammattilaiset tarjoavat lisätukea selviytymiseen
Turunen haluaa muistuttaa, että on tärkeää tunnistaa avun tarve ja hakea apua erityisesti silloin, jos traumaattinen kokemus tai huoli kaventaa toimintakykyä ja elämänlaatu kärsii.
- Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin, Turunen summaa.
Lue lisää aiheesta
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?
Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.
Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?
Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.
Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.
Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa
Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.