Artikkeli Vatsavaivat

Kärsitkö mystisistä oireista? Hoitamaton keliakia voi oireilla monin tavoin

Keliakiaviikkoa vietetään Suomessa vuosittain syyskuussa. Kymmenien tuhansien suomalaisten sairastama keliakia on luultuakin yleisempi, sillä moni potee sitä tietämättään.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa suolisto ei siedä vehnän, ohran ja rukiin sisältämää gluteenia. Kun keliakiaa sairastava henkilön syö gluteenia, se aiheuttaa tulehduksen ohutsuolen limakalvolla vaurioittaen suolinukkaa. Keliakialiiton mukaan Suomessa on noin 40 000 diagnosoitua keliaakikkoa, mutta jopa 70 000 saattaa sairastaa sitä tietämättään.

Miten suolistosairaus voi jäädä huomaamatta jopa vuosien ajan?

– Keliakia voi antaa itsestään hyvin selkeitä varoitusmerkkejä: esimerkiksi ripulointia, aneemisuutta, painon putoamista ja monenlaisia vatsaoireita. Nykyään jopa yli puolet uusista keliakiapotilaista on kuitenkin suoliston suhteen oireettomia, mikä tekee sairauden tunnistamisen huomattavasti hankalammaksi, kertoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkärimme Olli-Pekka Koivurova.

Vatsavaivat on hyvin yleinen oire, jonka syytä voi olla vaikea määrittää. Turvotuksen ja ripulin kaltaiset tuntemukset voivat johtua yhtä lailla stressistä kuin ärtyvästä suolesta, tulehduksellisesta suolistosairaudesta, syövästä kuin keliakiastakin – puhumattakaan monista muista syistä. Keliakia on niin yleinen sairaus, että vatsaoireisen potilaan kohdalla sen mahdollisuus pyritään usein sulkemaan pois rutiininomaisesti. Oikotietä vatsavaivojen tulkitsemiseen ei ole, vaan keliakiadiagnoosi tehdään verikokeen avulla. Osalle myös suolentähystys suolinukan kunnon toteamiseksi on tarpeen.

Kaikki keliakian oireista kärsivät eivät kuitenkaan hakeudu lääkäriin. Vatsavaivat voivat olla lieviä, niistä voi vaivihkaa tulla osa normaalia arkea tai ne laitetaan esimerkiksi kuormittavan elämäntilanteen piikkiin. Toisilla vatsa ei vihoittele lainkaan.

– Keliakian vähemmän tunnettuihin seurauksiin lukeutuvat muun muassa aftat suussa, nivelkivut, osteoporoosi, kutiseva ja rakkulainen ihottuma, migreeni, epilepsia, kohonneet maksa-arvot ja hampaiden kiillevauriot, Koivurova listaa.

Pelkkä oireiden katoaminen ei paranna suolistoa

Epäillessään itsellään keliakiaa moni vähentää gluteenia sisältävien tuotteiden syömistä. Se voi helpottaa oireita ratkaisevasti, mutta keliaakikon suolistolle puolivillainen hoito ei riitä.

– Keliakian ainoa hoitomuoto on, ettei gluteenia nautita lainkaan, sillä pienikin määrä tekee tuhoja suolistolle. On aivan eri asia, jätetäänkö gluteeni pois kokonaan vai vähennetäänkö sitä vain. Keliakiaa sairastava tarvitsee täysin gluteenittoman ruokavalion, jonka laatiminen vaatii ravitsemusterapeutin osaamista, sanoo johtava ravitsemusterapeuttimme Mikko Rinta.

– Ruokavalio-ohjausta ei kuitenkaan tule tehdä tietämättä koko oirekuvaa, vaan se tulisi antaa vasta lääkärin arvion jälkeen. Näin toimitaan sen varmistamiseksi, ettei taustalla ole diagnosoimatonta suolistosairautta, Rinta lisää.

Jos epämääräiset, selittämättömät oireet piinaavat, tutkimuksiin hakeutumista ei kannata lykätä. Vain osalla viljatuotteista oireita saavista ihmisistä on keliakia, mutta sairauden diagnosointi ei ole yhdentekevää: tiedostamaton keliakia voi hoitamattomana aiheuttaa jopa masennusoireita, kuukautishäiriöitä, hedelmättömyyttä, hermosto-oireita, murrosiän viivästymistä sekä kasvuhäiriöitä lapsilla. Pitkään hoitamattomana jatkuessaan keliakia voi myös altistaa ohutsuolen syöville.

Terveystalossa asiantuntijat tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä. Mikäli oireesi huolestuttavat sinua, kannattaa hakeutua rohkeasti yleislääkärin tai gastroenterologian erikoislääkärin vastaanotolle. Keliakian poissulkevaan laboratoriotutkimukseen pääsee myös ilman lääkärin lähetettä. Jos olet jo saanut keliakiadiagnoosin, mutta ruokavaliosi sisältö mietityttää, voit hakeutua suoraan ravitsemusterapeutin vastaanotolle saadaksesi tarkempaa opastusta keliaakikolle sopivaan gluteenittomaan ruokavalioon.

 

Viimeisimmät artikkelit

Tummatukkainen lääkärintakkiin pukeutunut nainen katsoo lääkärikeskuksen käytävällä kameraan ja hymyilee. Artikkeli

Suurasiakaslääkäriksi Terveystaloon

Työterveyshuollon erikoislääkäri, ota urallasi uusi askel ja tule tekemään työtä terveemmän elämän puolesta. Terveystalon suurasiakaslääkärinä pääset työskentelemään eri toimialojen johtavien yritysten ja organisaatioiden johdon sekä HR:n kumppanina. Tehtävässä sinulla on mahdollisuus tarjoaa valtakunnallisesti vaikuttavaa ja haasteellista työtä työterveyshuollon ja liike-elämän ytimessä. Uskomme, että tieto lisää terveyttä.

Artikkeli

Viisi tapaa, joilla saunominen vaikuttaa uneen ja palautumiseen

Terveystalo Helsingin Uniklinikan vastaava lääkäri, unilääkäri ja neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved kertoo, millaisia vaikutuksia saunomisella on uneen ja palautumiseen.

Artikkeli

Liike on lääkettä – näin hoidat ja ennaltaehkäiset iän tuomia nivelvaivoja

Ikä tuo viisautta, itsevarmuutta ja onnea – mutta myös muutoksia kehoon. Yli kuusikymppisenä erityisesti nivelissä voi sattua ja tapahtua.

Artikkeli

”Rakastan työtäni!” - Anestesiahoitaja Sanna Kuparisen päivistä ei vauhtia ja vaihtelua puutu

Pinkkiin yksisarvispipoon sonnustautunut sairaanhoitaja tarkastaa huolellisesti koneet ja ryhtyy vetämään lääkkeitä ruiskuihin ja asettaa ne pumppuihin. Hauska pipo ilahduttaa pieniä ja vähän isompiakin potilaita ja vie heidän huomionsa jännittävässä tilanteessa toisaalle.

Artikkeli

Leikkaussalisairaanhoitaja Sari Ristiniemi on ortopedin oikea käsi

Kokenut leikkaussalisairaanhoitaja-konkari, oululainen Sari Ristiniemi on työskennellyt leikkaussalissa jo 26 vuoden ajan. Ristiniemellä on vankka ammattitaito niin käsi-, gastro- kuin plastiikkakirurgiankin puolelta, mutta ortopedian hän kokee omimmaksi osaamisalueekseen. Vastuut ja osaaminen ovat karttuneet ajan mittaan yhdessä kokemuksen kanssa, ja Ristiniemen monipuolinen työnkuva on laajentunut entisestään hänen jo yhdentoista Terveystalo-vuotensa varrella.

Artikkeli

Periytyvätkö allergiat ja miten ne vaikuttavat lapsen kehitykseen? Seitsemän kysymystä lasten ruoka-aineallergioista

Ruoka-aineallergiat lapsilla ovat hyvin yleisiä: jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa. Kysymyksiin ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta vastaa Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.