Suomalainen terveydenhuolto haasteiden keskellä

Suomella on ratkottavanaan isoja terveydenhuollon haasteita. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet kansantaloutta nopeammin, mikä on johtanut kestävyysvajeeseen. Palveluiden saatavuus on heikko ja jonot kohtuuttoman pitkiä.

Julkiseen terveydenhoitoon käytetyt menot ovat kasvaneet viime vuosina rajusti  ja samalla tuottavuus on laskenut. Palveluiden tarve tulee kasvamaan väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön suhteellisen osuuden laskiessa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 arviolta viidennes väestöstä on 68 vuotta täyttäneitä. Valtionvarainministeriön arvion mukaan Suomen ikäsidonnaisten menojen kasvu aiheuttaa arviolta noin 30 prosentin korotustarpeen kunnallisveroprosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta on keskeistä uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet. Kustannuksia on saatava leikattua hyvinvointipalveluita karsimatta.

Terveydenhuollon rakenteiden tulisi turvata potilaan oikeudet hyvään hoitoon. Yhteiskunta tarvitsee terveitä kansalaisia ja veronmaksajia: pääpainon tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa, ei sairaanhoidossa. Työnantajat tarvitsevat työkykyisiä ja työssään hyvin voivia työntekijöitä, joilla on mahdollisimman vähän poissaoloja ja sairauslomia. Työikäisen väestön pitäminen työkykyisenä on ensiarvoisen tärkeää, sillä siten varmistetaan muiden väestöryhmien (lapset, vanhukset) hyvinvointipalveluiden rahoitus. Yksilö tarvitsee joustavia terveyspalveluita, jotka ovat helposti saavutettavissa.

Suomen terveyspalveluiden laatu on tällä hetkellä OECD-vertailussa keskitasoa. Suomi on perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn osalta Euroopan epätasa-arvoisin maa, sillä Suomessa hoitojonot ovat poikkeuksellisen pitkät. Ruotsissa 90 % asiakkaista saa lääkäriajan alle viikon sisään.* Suomessa vain puolet avosairaanhoidon kiireettömistä lääkärikäynneistä terveyskeskukseen toteutui viikon kuluessa yhteydenotosta. Kahdessa prosentissa käynneistä odotusaika oli yli kolme kuukautta.**

Terveystalo haluaa olla mukana kehittämässä laaja-alaisesti suomalaista terveydenhuoltoa ja edistämässä suomalaisten hyvinvointia. Uudistuksen työkaluja ovat toimialan avoimuus, asiakaslähtöisyys ja eri toimijoiden yhteistyö. Kustannustehokkuutta syntyy vain uusien toimintatapojen kautta ja käyttämällä potilaan valinnanvapautta kirittämään toimijoita kustannustehokkuuteen ja parempaan laatuun. Terveydenhuollon haasteista selviäminen edellyttää myös, että yksilöllä on mahdollisuus ja motivaatio ottaa entistä enemmän vastuuta omasta terveydestään. Terveyspalveluilla varmistetaan muun elinkeinoelämän toimivuus ja Suomen kilpailukyky. Tehokkaasti ohjattu ja tuotettu terveydenhuolto, missä annetaan innovaatioiden kehittää markkinaa, voi nostaa Suomen talouskasvun tielle.

* www.vantetider.se.
** THL: hoitoonpääsykysely 2015

Työkyvyttömyys syö miljardeja vuosittain

Tekemättömästä työstä aiheutuu Suomessa  vuositasolla jopa 5 miljardin lasku. Tehokkaalla  työkykyjohtamisella voitaisiin hoitaa jopa koko  tuottavuusloikka.

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -tutkimus osoittaa, että tuottavuus ja kilpailukyky edellyttävät hyvää työterveyttä. Aktiivisella työkykyjohtamisella voidaan vähentää työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ja näin korottaa keskimääräistä eläköitymisikää. Ennaltaehkäisyä painottava työterveyshuolto on paitsi yritysten kannattavuutta myös koko yhteiskunnan hyvinvointia vahvistava kokonaisuus. Yksityisellä sektorilla tekemätön työ aiheuttaa nyt vuosittain arviolta noin 5 miljardin euron kustannukset, jotka suuruudeltaan vastaavat lähes valtion talouden koko alijäämää vuonna 2015.

Tutkimuksen mukaan edelläkävijäyritykset onnistuivat työkykyä johtamalla vähentämään tekemättömän työn kustannuksia jopa 38 %. Se tarkoittaa yrityksille suoraan viittä prosenttiyksikköä lisää tulokseen vuosittain. Kansantaloudellisesti työkykyjohtamiseen sisältyy valtava mahdollisuus. Jos kaikki johtaisivat kuin edelläkävijät, työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät alle puoleen.

Viidennen kerran toteutettu tutkimus selvitti suomalaisyrityksille suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista maksuista syntyviä kokonaiskustannuksia. Tutkimukseen osallistui 64 suurta tai keskisuurta  organisaatiota raskaasta teollisuudesta palvelualoihin ja asiantuntijaorganisaatioihin.

Työkyvyttömyys_graafi_1


Työterveys on tehokas osa terveydenhuoltojärjestelmää

Suomalaiselle yhteiskunnalle on ensiarvoista, että työssäkäyvien terveydenhuollon palvelut ja palveluiden saatavuus on turvattu. Työterveyspalveluilla huolehditaan, että työikäinen väestö pysyy työkykyisenä ja näin varmistetaan myös muun väestönosan terveyspalveluiden rahoitus.

Nopea hoitoon pääsy säästää aikaa ja kustannuksia. Ennaltaehkäisevä työterveys sekä tehokkaat hoitopolut lyhentävät sairauspoissaolon pituutta ja vähentävät työkykyriskiä.

Terveydenhuolto murroksessa_640


Terveydenhuolto murroksessa 640 px


Ennaltaehkäisevä työterveys vähentää tapaturmia ja pidentää työuria

Ennaltaehkäisevä työterveys vähentää tapaturmia ja pidentää työuraa

Skanskan ja Terveystalon yhteinen työ ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kehittämiseksi tuottaa tulosta... Lue lisää