Tehokas työterveys vähentää työkyvyttömyyttä

Työterveys on vaikuttavaa, kun se auttaa työntekijää pysymään terveenä ja työkykyisenä. Mitä suurempi osa työntekijöistä on terveenä, sen vähemmän työnantajalle koituu kustannuksia sairauspoissaoloista.

Määrittelemme työterveyden tavoitteet aina yhdessä asiakasorganisaation kanssa, sillä henkilöstöriskit vaihtelevat muun muassa työn kuormitustekijöiden sekä työntekijöiden ikä- ja sukupuolijakauman ja elämäntapojen mukaan. Suurissa organisaatioissa tavoitteena on usein pienentää tekemättömän työn kustannuksia vähentämällä ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä, kun taas pienemmissä yrityksissä on tärkeää pitää avainhenkilöt terveinä.

Työkyvyttömyys maksaa miljardeja vuosittain

Tehokkaalla työkykyjohtamisella on kansantaloudellisesti valtava potentiaali työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisessä. Työkyvyttömyys maksaa Suomen yksityissektorille vuosittain jopa 4,3 miljardia ja henkilöstömäärältään pienemmälle kuntasektorille miljardi euroa, paljasti Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016*. Yhteensä tekemättömän työn kustannukset vastaavat lähes valtion talousarvion vuoden 2017 alijäämää, joka on noin 5,5 miljardia euroa.**

Vuosikatsauksen tulokset osoittavat, että aktiivisella työkykyjohtamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi organisaation tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Tunnistamalla työkyvyn vaarantuminen ajoissa työntekijälle voidaan tarjota kohdennettua tukea. Myös ennaltaehkäisyyn painottuvalla työterveydellä on tässä suuri rooli.

Kuudennen kerran toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin kokonaiskustannusta, joka yrityksille ja kunnille syntyy sairauspoissaoloista, työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyden kustannuksista. Tutkimukseen osallistui yhteensä 76 yritystä ja 16 kuntaa.

* Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016, Terveystalo ja Keva
**Talousarvioesitys 2017, Valtiovarainministeriö, syyskuu 2016

Tekemätön työ, klikkaa kuvaa nähdäksesi suurempana »

Riskien tunnistaminen parantaa vaikuttavuutta

Terveystalossa työterveyden toimenpiteiden kohdentaminen nojaa vahvasti tietoon asiakas-organisaatiomme henkilöstöriskeistä. Keräämme jatkuvasti tietoa terveystarkastuksista, työpaikkaselvityksistä, työkyvyn arvioinneista sekä vastaanottokäyntien ja sairauspoissaolojen syistä. Työkykyriskissä olevat työntekijät pystytään tunnistamaan hoidon vaikuttavuutta seuraavan Etydin ja sairauspoissaoloja seuraavan Sirius-työkalun avulla. Siriusta käyttämällä esimiehet voivat tarjota työntekijälle tukea, kun sairauspoissaolot ovat lyhyitä ja toistuvia. Pitkissä poissaoloissa työterveys ohjaa aktiivisesti hoitoketjua sekä työhön palauttavia toimenpiteitä. Siriusta hyödyntävät asiakkaamme ovat onnistuneet vähentämään työkyvyttömyyspäivien kokonaismäärää vähintään kymmenen prosenttia.

Jotta vastaanotoilla kertyvää tietoa ja sen analysointia voitaisiin hyödyntää kattavammin, uudistimme työterveyden ydinprosesseja vuonna 2016. Esimerkiksi työterveystarkastuksessa mitataan nyt myös työntekijän saamaa terveyshyötyä ja hänen omaa arviotaan terveyteen liittyvistä riskeistä. Näiden perusteella työntekijää ohjataan tekemään omaa terveyttä tukeva Oma Suunnitelma eli terveyssuunnitelma.

Joka neljännellä terveyskyselyn vastaajalla työkykyä uhkaava terveysriski

Työterveystarkastuksen yhteydessä työntekijää pyydetään arvioimaan omia terveysriskejään sähköisessä terveyskyselyssä, joka perustuu tutukimustietoon. Näin varmistetaan, että työntekijä saa juuri omia tarpeitaan vastaavaa ja omaan elämäntilanteeseensa sopivaa tukea. Toistaiseksi terveyskyselyyn vastanneita on 30000, joista joka neljännellä on jokin erittäin huolestuttava terveysriski.

Joka neljännellä terveyskyselyn vastaajalla työkykyä uhkaava terveysriski, klikkaa kuvaa nähdäksesi suurempana »

Lue seuraavaksi:
Laadukas seulonta mahdollistaa rintasyövän varhaisen havaitsemisen »