Työuupumus eli burn out

Työuupumus syntyy yleensä pitkittyneen työstressin seurauksena. Uupunut työntekijä on jatkuvasti syvästi väsynyt ja kokee, ettei enää selviä työtehtävistään ja häneen kohdistuvista odotuksista. Mitä aikaisemmassa vaiheessa työuupumus tunnistetaan, sitä paremmat mahdollisuudet siitä on toipua kohtuullisessa ajassa ja ehkäistä uupumuksen kehittyminen masennukseksi.

Sisällysluettelo

  1. Mitä tarkoittaa työuupumus?
  2. Työuupumukseen altistavat tekijät
  3. Työuupumuksen oireet
  4. Työuupumuksen hoito
  5. Sairaslomalle vai ei?
  6. Työuupuneen työhön paluu
  7. Työuupumuksen ehkäisy

 

Mitä tarkoittaa työuupumus?

Työuupumus (burnout) on tila, jossa työntekijästä tuntuu siltä, että omat voimat eivät enää riitä työstä selviytymiseen. Ilmaisut burnout ja loppuunpalaminen kuvaavat hyvin sitä kokonaisvaltaista väsymyksen tunnetta, joka on sen tyypillisin oire. Työuupumukselle ominaista on myös kokemus siitä, että aiemmin mielenkiintoinen työ alkaa tuntua yhdentekevältä eikä työllä tunnu olevan merkitystä.

Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua esimerkiksi masennukseen tai unihäiriöihin. Pitkään jatkunut työuupumus heikentää kykyä huolehtia omasta terveydestä, altistaa sydänperäisiin- ja mielen sairauksiin. Pitkään jatkuneena se voi pahimmillaan johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen.

Työuupumukselle altistavat tekijät

Työuupumuksen aiheuttaa yleensä pitkään jatkunut työtilanne, joka ylittää työntekijän voimavarat. Työuupumus johtuu aina työstä, mutta sille voivat altistaa tietyt persoonallisuustekijät. Tavallista on, että ongelmia on useammilla alueilla.

Työolosuhteiden kuormitus:

  • Työntekijä kuormittuu liikaa, kun työtehtäviä on liian paljon, ne ovat liian vaativia taikka tavoitteet ovat epäselvät tai epärealistiset.
  • Huonot työskentelyolosuhteet paitsi fyysisesti, etenkin henkisesti mm. ilmapiiriongelmat, yhteisöllisyyden mureneminen esim. irtisanomisten takia tai organisaatiomuutokset kuormittavat työntekijän jaksamista.
  • Kuormitusta aiheuttavat myös työntekijän vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä, sosiaalisen tuen puute, työn matala palkitsevuus, epäoikeudenmukainen kohtelu sekä työnantajan ja työntekijän arvojen yhteensopimattomuus.
  • Pitkään jatkunut epävarmuus ja ennakoimattomuus työssä ovat myös yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen.

Henkilökohtaiset tekijät:

  • Työntekijän itselle ja työsuoritukselleen asettamat kohtuuttoman suuret vaatimukset, ”täydellisyyden” tavoittelu ja voimakas velvollisuudentunto altistavat työuupumukselle.
  • Työuupumuksen kehittymistä edesauttavat myös taukojen laiminlyönti, jatkuva työpäivän venyttäminen ja lomien lykkääminen.
  • Haitallisia keinoja työkuorman purkamiseen ovat esimerkiksi piittaamattomuus terveellisistä elämäntavoista työkiireisiin vedoten ja yritys rentoutua liiallisen päihteiden käytön avulla.

Työuupumuksen oireet

Työuupumuksessa työntekijän psyykkiset voimavarat ehtyvät vähitellen. Sen varhaisin merkki on motivaation lasku eli työ alkaa turhauttaa. Uupumuksen ensimmäinen selkeä oire on jatkuva voimakas väsymys, jossa nukkumisesta ei ole apua. Työntekijä ei koe väsymystä enää vain kiiretilanteissa töissä, vaan väsymys on jatkuvaa myös vapaa-ajalla.

Toinen tyypillinen oire on kokemus omasta työkyvyn riittämättömyydestä. Ammatillinen itsetunto karisee ja työntekijä ei tunne selviytyvänsä hänelle kuuluvista tehtävistä. Mitä pidemmälle työuupumus etenee, sitä huonompi osaaja työntekijä kokee olevansa – huonompi kuin muut ja huonompi kuin itse on aiemmin ollut.

Muita työuupumukselle tyypillisiä oireita ovat tunteiden säätelyn vaikeudet, kuten itkuherkkyys ja ärtymyksen puuskat. Myös kognitiiviset häiriöt, kuten keskittymisvaikeudet, muistivaikeudet, psykomotoristen taitojen hidastuminen ja aivojen toiminnanohjauksen häiriöt voivat kertoa työuupumuksesta. Näiden seurauksena tehokkuus vähenee ja työnhallinta vaikeutuu.

Pitkittyneelle työuupumukselle tyypillinen oire on kyynistyminen, oman työtehtävän arvostuksen laskeminen. Työntekijä ei pidä enää työtään yhtä mielekkäänä ja merkityksellisenä kuin aiemmin.

Työuupumus voi aiheuttaa myös fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, rintakipuja, vatsaoireita ja lihasjännityksen aiheuttamia kipuja.

Työuupumuksen hoito

Jos työntekijä on huolestunut jaksamisestaan, hänen kannattaa hakeutua työterveyslääkärin vastaanotolle. Työterveyslääkäri arvioi terveydentilaa, työolojen vaikutusta terveyteen ja hoidon tarvetta.

Pysyvä toipuminen työuupumuksesta edellyttää toimia sekä työntekijän voimavarojen vahvistamiseksi että työperäisten taustatekijöiden korjaamiseksi. Työuupumuksessa tärkeää on, että sekä työnantaja että työntekijä ymmärtävät tarpeen tilanteen muutokseen.

Ensimmäiseksi työuupuneen palautumiskeinoja on vahvistettava. Riittävä lepo ja rentoutuminen ovat ensisijaiset keinot psyykkisen ja fyysisen palautumiskyvyn edistämiseksi. Usein tarvitaan työstä irrottautumista tai töiden uudelleen järjestelyä.

Mitä työntekijä voi tehdä:

  • Työssä uupuneen henkilön on tärkeää itse ymmärtää, mistä uupuminen johtuu ja mitä hän voi itse tehdä toipumisen edistämiseksi. Riittävän levon lisäksi tärkeää on elämäntapojen ja elämäntilanteen kartoittaminen ja jaksamista haittaavien tapojen karsiminen.
  • Usein tarvitaan muutoksia myös ajatustavoissa, arvoissa ja asenteissa suoriutumista, omaa arvoa ja itsestä huolehtimista kohtaan.
  • Tärkeää on rehellinen keskustelu työterveyshuollon ja oman esihenkilön kanssa.
  • Työuupunut voi hyötyä stressinhallintakoulutuksesta, vertaisryhmästä sekä erilaisista psykoterapeuttisista yksilö- tai ryhmämenetelmistä muutoksen toteuttamiseksi.
  • Sivuillamme on lisätietoa stressistä, sen hallinnasta ja ennaltaehkäisystä

Mitä työnantaja voi tehdä:

  • Työuupumuksesta toipumiseksi tarvitaan aina työntekijän työkuormituksen ja stressin hallintamahdollisuuksien kartoitusta ja niiden muokkaamista.
  • Työuupumuksesta toipumista voidaan edistää muokkaamalla uupuneen henkilön työnkuvaa. Kuormitustekijöitä tulisi poistaa ja voimavaratekijöitä puolestaan vahvistaa.
  • Esihenkilön tuki sekä työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö ovat tärkeitä. Työterveyshuolto tai esihenkilö voivat tarvittaessa järjestää työterveysneuvottelun yhdessä työntekijän ja esihenkilön kanssa, jotta löydetään terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jatkamista tukevat ratkaisut. Myös työntekijällä on oikeus kutsua työterveys ja työnantajan edustaja neuvotteluun kanssaan.
  • Tehokkaan työkykyjohtamisen avulla voidaan ennakoida, tunnistaa ja ehkäistä myös työuupumukseen liittyviä työkykyriskejä. Tarjoamme työkykyjohtamiseen tieteellisesti validoidut mittarit, laadukkaat digitaaliset palvelut ja Etydi-tekoälyn, joka pystyy aidosti ennakoimaan riskit jo varhaisessa vaiheessa.

Pyydä tarjous työterveyspalveluista

 

Sairaslomalle vai ei?

Akuutti työuupumus merkitsee yleensä psykofysiologista ”sulkutilaa”, jonka purkamiseen tarvitaan lepoa ja sairausloma. Sairausloma ei kuitenkaan ole työuupumuksen hoitomuoto vaan parhaiten työuupumuksesta toipuu, kun työhön palaa mahdollisimman pian. Työhön paluu kuitenkin edellyttää työuupumusta aiheuttaneiden ristiriitojen purkamista ja aktiivista tukea työhön palaajalle. Samaan tilanteeseen ei pidä palata.

Työterveyslääkäri kykenee parhaiten arvioimaan sairausloman tarpeen. Työuupumus ei yksinään ole sairausloman peruste. Työuupumukseen voi liittyä unettomuutta, masennusta tai ahdistuneisuutta. Nämä sairaudet ovat yleensä hyvin hoidettavissa lyhytpsykoterapialla. Joskus työuupumuksessa auttavat väliaikaiset työjärjestelyt, kuten työn keventäminen tai työajan lyhentäminen. Työuupumuksen yhteydessä tulee aina selvittää, onko henkilöllä samanaikaisesti hoidettavia sairauksia.

Työuupuneen työhön paluu

Työntekijä:

  • Töihinpaluuta ei tarvitse pelätä. Esihenkilön tehtävä on huolehtia siitä, että paluu sujuu jouhevasti.
  • Jos työkaverit haluavat keskustella uupumuksesta, kannattaa olla rohkea ja avoin. Työyhteisössä voi olla muitakin työstä kuormittuneita, jolloin puhuminen auttaa koko työyhteisöä.
  • Työtapoihin ja asenteeseen tulee tehdä muutoksia eikä entiseen liikasuorittamiseen saa palata. Työnantajalta edellytetään, että työuupuneen työn kuormittavuuteen tehdään muutoksia.
  • Työnantajan ja työterveyshuollon palveluja, kuten psykologin vastaanottoa, kannattaa hyödyntää, jotta työ lähtee hyvin käyntiin. Erilaisista nettipalveluista ja sosiaalisen median tarjoamista vertaistukiryhmistä voi myös olla apua.
  • Tärkeintä on uskoa itseensä ja muistaa, että omat taidot ovat vielä tallella ja elämässä on muutakin kuin työ.

Työnantaja:

  • Jos työuupunut joutuu pitkälle sairauslomalle, kannattaa hyödyntää työpaikan mahdollisia työhön paluun tuen toimintamalleja.
  • Työhön paluu on hyvä suunnitella yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työntekijää kuunnellen.
  • Työuupuneen tilannetta on kannattaa seurata jonkin aikaa toteutettujen toimenpiteiden jälkeen.

Työuupumuksen ehkäisy

Mitä aikaisemmin liiallinen kuormittuminen tunnistetaan, sitä paremmin työuupumusta voidaan ehkäistä. Tärkeää on tunnistaa liialliseen kuormittumiseen vaikuttavat tekijät ja puuttua niihin.

Liiallisen stressin ehkäisyssä tärkeintä on huolehtia palautumisesta. Kovakaan paine työssä ei ole haitallista, kun siitä palautuu riittävästi.

Keinoja työuupumuksen ennalta ehkäisyyn:

  • riittävä, hyvälaatuinen uni
  • riittävä palautuminen: tarpeeksi taukoja työpäivän aikana, työpäivien pitäminen korkeintaan kahdeksantuntisina, työ- ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan ja lomien pitäminen ajallaan (vähintään kolmen viikon yhtäjaksoinen loma joka vuosi)
  • terveellinen ravinto ja vain kohtuullinen alkoholin käyttö
  • itselle mieleinen liikunta
  • itsestä huolehtiminen ja säännölliset käynnit terveystarkastuksissa
  • henkisen tasapainon etsiminen: ei liikaa itseen kohdistuvia vaatimuksia, ei täydellisyyden tavoittelua eikä vertailua muiden suorituksiin
  • reilusti aikaa läheisille, ystäville sekä mieluisille harrastuksille
  • jos uupumisen oireita ilmaantuu, apua kannattaa hakea ajoissa.

 

Fokus Mielen erikoisyksikön psykologit, psykiatrit ja psykoterapeutit auttavat uupumuksen kohdatessa ja kaikissa mielen hyvinvoinnin haasteissa. Työuupumuksen kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan tukea on hyvä hakea mahdollisimman varhain. Vastaanotolle voi tulla ilman lääkärin lähetettä.

Tutustu mielen hyvinvoinnin palveluihimme

Lue myös stressistä, sen oireista, hallinnasta ja ennaltaehkäisystä ja tee stressitesti