Silmiä avaava selvitys

Vaasan yliopisto on reilun 500 työntekijän tutkimus- ja opetusorganisaatio. Terveystalo Kustannusanalyysin tulosten myötä organisaatio suunnittelee työterveyden painotuksen siirtämistä entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan.

Vaasan yliopisto on Suomen yliopistojen joukossa pieni, mutta tyypillinen tutkimus- ja opetusorganisaatio: reilusta 500 työntekijästä noin 350 työskentelee opetuksen parissa ja loput tukitoiminnoissa. Yliopisto osallistui vuonna 2014 ensimmäistä kertaa tekemättömän työn kustannuksia erittelevään tutkimukseen.

- Halusimme selvityksestä kättä pidempää tietoa omasta tilanteestamme – millaista on opetus- ja hallintotyön kuormitus, miten poissaolomme suhteutuvat muihin yliopistoihin ja mitä eri kustannuksia organisaatiomme maksaa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä, kertoo Vaasan yliopiston henkilöstöjohtaja Auli Kinnunen.

Kinnusen mukaan tutkimus oli yliopiston johdolle silmiä avaava selvitys.

- Luulimme myös, että Vaasan yliopistossa on vähän sairauspoissaoloja, mutta olemmekin vain keskivertoja toimialamme joukossa. Tulosten ja toimenpidesuositusten pohjalta suunnittelemme nyt jatkoa henkilöstöhallinnon sekä yliopiston johdon kanssa.

Kinnusen mukaan työkyvyn johtaminen vaatii ponnistuksia koko organisaatiolta.

Lisäpanostuksia ennaltaehkäisevään toimintaan

Tutkimus vahvisti, että reagoivan työterveyshuollon perusasiat ovat Vaasan yliopistossa hyvällä mallilla – yhdessä työterveyshuollon kanssa on tehty työpaikkaselvitykset, työterveystarkastukset sekä päivitetty toimintasuunnitelma. Työpaikkaselvitysten yhteydessä on syksystä 2014 lähtien toteutettu myös Terveystalo TyöOptimi-kysely, jotta saadaan entistä parempi kuva yksiköiden ja yhteisön tilasta. Samassa yhteydessä tehdään työntekijöille työn psykososiaalisten ja ergonomisten kuormitustekijöiden kysely. Lisäksi työterveyspalvelujen saatavuutta ja asioinnin helppoutta on lisätty kampusvastaanottotoiminnalla.

Tavoitteena on tarttua myös työkyvyttömyyseläkkeisiin ja niiden aiheuttamiin kustannuksiin.

- Tutkimus- ja tiedemaailmassa työn tekemisen luonne asettaa omat haasteensa: työ ei ole työaikaan sidottua, vaan työntekijän kunto saattaa heikentyä ennen kuin ongelmat käyvät ilmi. Nyt pohdimme miten asiat saataisiin nopeammin selville, jotta työkyvyttömyys voitaisiin välttää.

Vahvistettavaa Kinnunen näkee myös esimiestoiminnan kehittämisessä.

- Yliopistomaailmassa esimiestoiminta on usein kollegiaalista, eli laitoksen johtaja valitaan muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Tässä toimintamallissa ei aina korostu esimiehen vastuu työkyvyn johtamisessa.

Kinnusen mukaan työkyvyn johtaminen vaatii ponnistuksia koko yliopisto-organisaatiolta: toistaiseksi asioita on hoidettu erillisissä työsuojelun, työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden toimikunnassa. Jatkossa tarvitaan selkeä ja systemaattinen malli, jolla työkykyä hoidetaan ja vastuutetaan. Tuumasta onkin jo siirrytty tekoihin:

- Ensimmäinen versio työkyvyn johtamista koskevasta toimintamallista on jo työpöydälläni, Kinnunen summaa.

Työtulevaisuus 24/7 1-2015
Teksti: Heli Pessala

Soita meille 030 633 9529

Pyydä tarjous työterveyspalveluista