Parempi katsoa kuin katua

VR pyrkii ennaltaehkäisemään työntekijöidensä työstä aiheutuvia terveysongelmia. Pieksämäen vetopalveluissa vuorotyötä tekeville veturikuskeille tehtiin hyvinvointikartoitus heidän työstä palautumisensa kehittämiseksi.

– VR:n hyvinvointitoiminnan tavoitteena on yhtä lailla kehittää henkilöstön työhyvinvointia kuin ennaltaehkäistä ja vähentää terveysongelmia ja niistä syntyviä kustannuksia, kiteyttää VR-Yhtymä Oy:n hyvinvointipäällikkö Liisa Ilvesmäki.

VR:n ja Terveystalon työterveysyhteistyö kattaa noin 3 000 työntekijää Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen alueilla.

– Toteutamme monia eri hankkeita työntekijöidemme hyvinvoinnin lisäämiseksi. Meillä on muun muassa esimiesvalmennuksia, päihdekampanjoita ja kannustamme tupakoinnin lopettamiseen. Pieksämäelle tehty Terveystalon hyvinvointikartoitus on yksi näistä. Se toimi hyvin ja teemme sen seuraavaksi myös Kokkolassa, kertoo Ilvesmäki.

veturinkuljettaja Raimo Nikulainen ja Pieksämäen Vetopalvelun päällikkö Jan-Erik Westerlund.
Veturinkuljettaja Raimo Nikulainen ja Pieksämäen Vetopalvelun päällikkö Jan-Erik Westerlund.

Vuorotyöläisten palautumista kehittämässä

Viime syksynä VR:n Pieksämäen 42 veturinkuljettajalle toteutettiin Terveystalon hyvinvointikartoitus.

– Halusimme tarjota vapaaehtoista kartoitusta erityisesti veturinkuljettajille, koska heidän vuorotyönsä on raskasta epäsäännöllisine työaikoineen, Ilvesmäki kertoo.

Epäsäännölliset työajat vaikuttavat työstä palautumiseen. Firstbeat-menetelmän avulla testattiin työn fyysistä kuormittavuutta ja sitä kuinka ihminen palautuu työstään, ja onko esimerkiksi uni palauttavaa.

– Menetelmä mittaa sydämen sykevälivaihtelua rintaan asetettujen mittareiden avulla, kuvailee Heli Soininen, Terveystalo Pieksämäen työfysioterapeutti.

Liikunnalla positiivia tuloksia

Mittaamisen jälkeen Soininen kävi veturinkuljettajien kanssa henkilökohtaisesti läpi mittaustulokset.

– Tulokset olivat keskimäärin kohtalaiset ja osa sai lähetteen esimerkiksi ravinto- ja työfysioterapeutille ja Pieksamäelle perustettiin mm. painonhallintaryhmä. Keskeisimmät haasteet ja ratkaisut löytyivät siis liikunnasta ja ravinnosta, Soininen kertoo.

Mittauksissa löytyi eroja uusien ja vanhojen työntekijöiden välillä. Uusilla työntekijöillä stressireaktiot olivat suurempia kuin vanhemmilla työntekijöillä. Kokeneemmilla kuskeilla nähtiin rutiinin tuomaa varmuutta työssä. He eivät vieneet työasioitaan kotiin ja siten myös heidän palautuminensa oli nopeampaa.

– Kuljettajien palautteen mukaan heidän tuloksensa eivät sisältäneet varsinaisia yllätyksiä, mutta tuloksien kuuleminen sekä herätti että motivoi heitä, kuvaa Soininen.

– Osalle kuljettajista on tehty seurantamittauksia ja jatkettu yhteistyötä. Etenkin liikunnan lisäämisellä on saatu aikaan hyviä tuloksia. Liikunnalla onkin positiivinen vaikutus työstä palautumiseen, Soininen päättää.

Teksti: Jenni Petäjä
Kuva: Liisa Tanninen

Soita meille 030 633 9529

Pyydä tarjous työterveyspalveluista