Työkykyjohtamisella merkittävät säästöt

Työkykyjohtamisen benchmark-hankkeen vertailututkimukseen vuonna 2012 osallistuneiden 64 yrityksen tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa oli noin 180 miljoonaa euroa. Tekemättömästä työstä johtuvat kustannukset ovat suomalaisissa yrityksissä jopa 12 prosenttia yrityksen palkkasummasta. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus oli 4–5 miljardia ja säästöpotentiaali 1,3 miljardia euroa.

Pyrkimykset tehokkaampaan työn tuottavuuteen jäävät toteutumatta, mikäli sairaus- ja tapaturmapoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeistä muodostuvat kulut aiheuttavat työnantajille ja koko yhteiskunnalle merkittävän menoerän. Heikentynyt työkyky tai ennenaikainen eläköityminen on sekä taloudellinen että henkinen taakka myös työntekijälle.

Terveystalo on ollut teollisuuden kunnossapitoon ja käyttöön liittyviä palveluja tuottavalle Maintpartner Oy:lle tärkeä kumppani sairauspoissaolojen ja työkykyriskien onnistuneessa vähentämisessä. Jo vuonna 2007 alkanut yhteistyö on tiivistynyt kumppanuudeksi, jossa tuetaan työntekijöiden terveyttä ennaltaehkäisevästi. Maintpartnerissa työkykyjohtaminen on osa koko yrityksen strategiaa.  

− Valtaosa työntekijöistämme tekee fyysisesti raskasta työtä. Siksi työkykyriskien tunnistaminen, ennakointi ja hallinta ovat meillä merkittävässä roolissa. Tavoitteenamme on pitää henkilöstömme terveenä, työkykyisenä ja tuottavana koko työuran ajan. Pyrimme siihen, että työntekijämme pääsevät työuriensa jälkeen nauttimaan terveenä eläkepäivistä, kertoo Maintpartnerin henkilöstöjohtaja Jari Syrjälä.  

Hyödynsimme Työkykyjohtamisen benchmark-hankkeessa käytettävää kustannusanalyysia selvittäessämme tekemättömän työn kustannustasoa. Kun tiedämme mistä kustannukset muodostuvat, on työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen sekä yhdessä työterveyskumppanimme kanssa toteutettujen työkykyä parantavien toimenpiteiden kohdentaminen tehokkaampaa. Kustannusanalyysi loi meille myös mittariston toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan, Syrjälä jatkaa.

Maintpartnerissa jokaisen työntekijän työkykyä arvioidaan yksilöllisesti ja tuetaan henkilökohtaisella hyvinvointisuunnitelmalla. Näin pyritään ennaltaehkäisemään esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

− Pyrimme löytämään mahdollisimman varhain jo ennen sairauslomia työkykyriskissä olevat työntekijät ja tukemaan heidän työssä jaksamistaan sekä nopeaa kuntoutumista sairastumisen jälkeen. Tiivis yhteistyö ja saumaton tiedonkulku työntekijän, työterveyden ja henkilöstöhallinnon välillä ovat avainasemassa, henkilöstön kehittämispäällikkö Hannu Rytkönen lisää.

Maintpartnerissa henkilöstöhallinnon lisäksi kaikilla esimiehillä on käytössä työkykyvyn ohjausjärjestelmä Terveystalo Sirius HR. Työkykyjohtamisen sähköinen järjestelmä avaa sekä yritykselle että työterveydelle kokonaisnäkymän sairauspoissaoloihin ja työkykyriskien tunnistamiseen. Tieto auttaa puuttumaan ennalta ja nopeasti työkykyä uhkaaviin ongelmiin.

− Vastuulääkärille ohjausjärjestelmä on tärkeä työkalu, joka mahdollistaa yksittäisten työkyvyttömyysriskien tunnistamisen, oikea-aikaisen hoidon suunnittelun ja hoidon onnistumisen ja työhön paluun seurannan, kertoo Terveystalossa Maintpartnerin suurasiakaslääkärinä toimiva Leena Hakala.

Työkyvyttömyyden taloudellisten vaikutusten ymmärtäminen avaa työkykyjohtamisen tärkeyden ja tuo tukea henkilöstö- ja yritysjohdolle päätöksentekoon.  Yhteistyössä toteutettava kokonaisvaltainen työkykyjohtaminen tuottaa parhaimmat tulokset, kiteyttää Hakala.

LEADERSHIP 2014, Talouselämän liitejulkaisu 4.4.2014

Soita meille 030 633 9529

Pyydä tarjous työterveyspalveluista