Yhä yleistyvä diabetes uhkaa suomalaisten työkykyä – työterveys avainroolissa sairauden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä

12.11.2015

Maailman diabetespäivää vietetään 14.11. Jo puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Sairaus yleistyy nopeasti ja kymmenen vuoden päästä jopa joka viides suomalainen on sairastunut diabetekseen. Riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen voidaan merkittävästi vähentää ja sairastuminen välttää muuttamalla elintapoja ajoissa ja pureutumalla diabeteksen varhaiseen tunnistamiseen. Työterveyshuollolla on merkittävä rooli diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidon seurannassa.

Diabeteksen ennaltaehkäisyllä ja vaikuttavalla hoidolla on keskeinen merkitys diabetesta sairastavan potilaan lisäksi työnantajayrityksille sekä koko yhteiskunnalle, sillä diabeteksen hoito vie jo noin 15 % Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Hoitokustannusten lisäksi yhteiskunta menettää noin miljardi euroa vuosittain diabeteksesta johtuvasta ennenaikaisesta eläköitymisestä sekä sairauspoissaoloista. Erityisen kallista on hoitamattomasta diabeteksesta johtuvien liitännäissairauksien hoito, joka vie noin 70 % diabeteksen hoidon kuluista. 

Diabeteksen Käypä Hoito -suositus ei toteudu Suomessa kovin hyvin, sillä lähes puolet tyypin 2 diabetesta sairastavista ei tiedä sairastuneensa. Tyypin 2 diabetes on hoitamattomana vakava sairaus, joka voi johtaa merkittävästi elämänlaatua heikentäviin liitännäissairauksiin, kuten esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktiin, munuaisten toiminnan hiipumiseen, näön menetykseen ja raaja-amputaatioihin.

Suuri osa diabeteksen aiheuttamista kustannuksista olisi vältettävissä, jos riskiryhmään kuuluvat pystyttäisiin tunnistamaan ajoissa ja jo sairastuneet diagnosoimaan varhain.

− Riskiryhmien seulomiseen ei kuitenkaan Suomessa ole yhtenäistä käytäntöä. Työterveyshuollolla on diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidon seurannassa merkittävä rooli, sillä diabetesriski arvioidaan jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä, kertoo kehittämisylilääkäri, työterveyslääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalosta.

− Potilaan näkökulmasta diabeteksen hoito on usein hajallaan ja potilas jää hoitonsa kanssa helposti ilman tukea. Hoidon vaikuttavuuden ja tuloksien seurannan kannalta olisi tärkeää, että diabeteksen hoidon koordinointivastuu on yhdessä paikassa. Työterveyshuollossa diabetekseen liittyvään mahdolliseen työkyvyn alenemiseen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa ja tukea sairastuneen työkyvyn ylläpitämistä, jatkaa Metsäniemi.

Hoidon vaikuttavuuden mittaus on parantanut hoitotuloksia

Diabetesta voidaan hoitaa hyvin ja hoidon vaikuttavuutta seurata mittareilla. Terveydenhuollon toimijat eivät kuitenkaan yleisesti tiedä ja julkaise tietoja hoidon vaikuttavuudesta.

Terveystalossa on kehitetty lääkäreille kansainvälisestikin ainutlaatuinen hoidon vaikuttavuuden seurantatyökalu, joka on parantanut diabeteksen hoitoa. Etydi-työkalun avulla lääkärillä on mahdollisuus tunnistaa hyvässä tai huonossa hoitotasapainossa olevat potilaat, seurata potilaiden diabeteksen hoidon toteutumista Käypä hoito -suosituksen mukaan sekä tunnistaa ihmiset, joilla on riski sairastua ja kutsua heidät tarvittaessa hoitoon.

− Olemme tunnistaneet puolesta miljoonasta työterveyden henkilöasiakkaasta yhteensä yli 40 000 diabetesta sairastavaa tai riskiryhmään kuuluvaa henkilöä. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä riskiryhmiin kuuluvien sairastuminen voidaan estää tai sairastumista viivästyttää. Hyvällä hoidolla pystymme ehkäisemään vuosien mittaan kehittyviä liitännäissairauksia.

Työterveyshuollossa tiedetään, että diabetespotilaan hoitotasapaino vaikuttaa myös työkykyyn. Huonossa hoitotasapainossa olevalla diabetesta sairastavalla työntekijällä voi vuosittain olla jopa kymmenen sairauslomapäivää enemmän kuin hyvässä hoitotasapainossa olevalla. Potilaan elämänlaadun lisäksi sairauspoissaolot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yrityksille ja yhteiskunnalle.

− Varmistamalla, että kaikki Terveystalossa hoidossa olevat diabetesta sairastavat ovat hyvässä hoitotasapainossa, voimme säästää vuositasolla jopa 200 miljoonaa euroa asiakasyritysten ja yhteiskunnan varoja, Metsäniemi päättää.

Lisätietoja medialle:
Terveystalo, kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi, puh. 045 633 8858, paivi.metsaniemi@terveystalo.com
Terveystalo, viestintäpäällikkö Jenni Rantanen, puh. 050 386 4381, jenni.rantanen@terveystalo.com