Unto Palosesta työterveyden ylilääkäri

11.6.2018

Työterveyden ylilääkärinä toukokuussa aloittanut Unto Palonen uskoo tiedolla johtamiseen. Tuloksellisen työterveyden kehittämisessä tarvitaan laadukkaan data-analytiikan lisäksi moniammatillista yhteistyötä sekä ymmärrystä työstä käytännössä.

Unto Palosesta työterveyden ylilääkäri. 2018-06.

Terveystalon työterveyden ylilääkärinä aloitti toukokuussa työterveyshuollon erikoislääkäri Unto Palonen, joka siirtyi uuteen rooliinsa Länsi-Suomen työterveyden palvelujohtajan ja työterveyslääkärin tehtävästä. Terveystalossa Unto on työskennellyt jo vuodesta 2005, jolloin hän aloitti Terveystalo Jyväskylässä työterveyslääkärinä. Myöhemmin hän on toiminut työterveysyksikön johtajana, Terveystalo Äänekosken yksikönjohtajana ja vastaavana lääkärinä sekä alueellisena palvelujohtajana Itä-Suomen ja myöhemmin Länsi-Suomen alueella.

Kokemuksestani työterveyslääkärinä sekä johtotehtävistä Terveystalossa on paljon hyötyä myös uudessa roolissani. Mahdollisuus päästä kehittämään koko työterveyden toimintaa valtakunnallisesti innostaa ja motivoi minua. Otan vastaan haasteen lähteä kehittämään kentälle uusia toimintatapoja, jotta pystymme palvelemaan asiakkaitamme sekä työterveyden henkilöstöämme entistä paremmin, toteaa Palonen.

Valtakunnallinen tehtävä pitää Palosen kuitenkin tiukasti tutuissa Keski-Suomen ympyröissä. Paloselle tärkeä palautumisen paikka löytyy järvimaisemista:

– Vastapainona työlleni vetäydyn mökille luonnon helmaan ja katselen järvimaisemaa ikkunasta, puuhastelen puutarhassa ja liikun luonnossa kahden koiran kanssa. Työlle parasta mahdollista vastapainoa on koira, joka könyää syliin ja antaa pusuja naaman täyteen!

Kesätyö kirkasti tulevaisuuden suunnitelmat

Palosen ura työterveydessä käynnistyi ensimmäisen kesätyöpaikan innoittamana Kajaanissa. Opiskeluaikana Palonen piti työterveyttä puisevana ja paperin makuisena, mutta silmät avautuivat kesän kokemusten aikaan.

– Työterveys on laaja-alainen ja kiinnostava näköalapaikka ihmisten työelämään. Se antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden käydä ihmisten työpaikoilla ja saada tietoa työhön liittyvistä haasteista, jotka voivat vaikuttaa terveydentilaan, luonnehtii Palonen. 

Työterveyden parissa työskentely on antanut Paloselle hyvän kokonaiskuvan suomalaisesta työelämästä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä ja trendeistä. Palosen mukaan onkin ollut kiinnostavaa huomata, miten työolosuhteet voivat vaihdella huomattavasti. Työelämän ja työn tekemisen muutoksessa henkisten voimavarojen merkitys on kasvanut merkittävästi, kun fyysinen ja raskas työ on siirretty osittain koneille ja tietotyö on lisääntynyt.

– Työergonomia on työelämässä parantunut, kun taas mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Tämä näkyy vastaanotoilla ja tilastoissamme. Nykyisin ei enää arkailla ottaa esille mielenterveyteen liittyviä kuormitustekijöitä tai ongelmia. Myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen haasteista puhutaan avoimemmin, arvioi Palonen. 

Digitaalinen murros uudistaa alaa ja työelämää

Palosen mukaan työelämän muutoksessa korostuvat digitaalisten taitojen vaatimukset. Alalla kuin alalla on jouduttu opettelemaan teknologisten ratkaisujen käyttöä – vähissä ovat työt, joissa tietokonetta ei käytettäisi ollenkaan. Myös työsuhteet ovat muuttuneet: pitkät, kymmenien vuosien työurat saman työnantajan palveluksessa alkavat jo olla harvinaisia. Työaikajoustot ja etätyömahdollisuudet puolestaan yleistyvät entisestään.

– Digitalisaatio on muuttanut omaakin työtäni huomattavasti. Terveystalossa olemme saaneet käyttöömme huippuluokan johtamisen työvälineet ja tietojärjestelmät, joista saamme lähes mitä tahansa tietoa. Esimerkiksi Terveystalon kehittämä Etydi-työkalu, jolla voidaan seurata hoidon tuloksia ja tuottaa vertailtavaa tietoa ammattilaisten käyttöön, on mullistanut työtämme. Sen avulla voimme vaivattomasti seurata eri populaatioiden terveydentilan kehittymistä, kiittää Palonen.

Tulevaisuuden työterveydessä painottuvat digitaalinen viestintä ja riskienhallinta. Palonen uskoo fyysisten vastaanottokäyntien vähenevän, mutta ei missään nimessä niiden loppuvan täysin.

– Visioni on, että tiedolla johtaminen tulee jatkossa olemaan työntekijöiden työkyvyn ja yrityksen menestyksen edistämisessä avainasemassa. Omaa toimintaamme haluan lähteä kehittämään vahvassa yhteistyössä työterveystiimin ja palvelujohdon kanssa. Yhdessä voimme luoda ja kehittää uusia ratkaisuja asiakasyrityksille.