Työelämän asiantuntijat kertovat: Näin puutumme mielen pahoinvointiin

16.5.2019

Mielenterveyshäiriöt ovat nousemassa yhtä yleisiksi kuin flunssa ja selkäkipu. Näin ilmiön näkevät S-ryhmän työhyvinvoinnista vastaava johtaja Sanna-Mari Myllynen, Diakonissalaitoksen henkilöstöjohtaja Mari Rautiainen ja Terveystalon johtava työterveyspsykologi Kaisu Behm.

Työelämän muuttuminen näkyy selvästi työterveyspalveluiden kysynnässä. Yhä useammin yhteydenoton aiheena ovat mielenterveyden häiriöt. Terveystalon potilastietojärjestelmästä koottu data kertoo, että mielenterveyden häiriöitä diagnosoitiin vuonna 2018 viidennes enemmän kuin vuonna 2016.

Työnantajan ja työterveyden onkin huolehdittava yhä useammin myös psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä ja mielenterveyshäiriöiden hoitamisesta. Kolme asiantuntijaa, S-ryhmän työhyvinvoinnista vastaava johtaja Sanna-Mari Myllynen, Diakonissalaitoksen henkilöstöjohtaja Mari Rautiainen ja Terveystalon johtava työterveyspsykologi Kaisu Behm, kertovat omista kokemuksistaan.

Tabut eivät murru, ellei niistä puhuta

Sanna-Mari Myllynen
S-ryhmän työhyvinvoinnista vastaava johtaja Sanna-Mari Myllynen

"Mielenterveysoireilu nousee nyt esille monella tavalla, ja olemme puuttuneet siihen
määrätietoisesti. Ei riitä, että asiasta puhutaan seminaareissa – tarvitaan konkreettisia toimia itse työpaikalla. Olemme panostaneet uusien työterveyden palveluiden kehittämisessä mahdollisimman matalaan kynnykseen – on suuri etu, että yhteyden saa helposti ja nopeasti.

S-ryhmä on monen suomalaisen nuoren ensimmäinen työpaikka, ja palkkaamme tänäkin vuonna 14 000 kesätyöntekijää. Työelämätaitojen opettelu on monella nuorella vielä alussa. Kauppojen epäsäännölliset aukioloajat tekevät työrytmistä pirstaleista, mikä vaatii oman elämän hyvää organisointia. Työkykyyn vaikuttavat myös elintavat, jotka nekin saattavat vaatia vielä hiomista.

Olemme saaneet hyvää palautetta mahdollisuudesta ottaa chatin tai videon kautta yhteyttä
psykologiin. Suurin osa chat-yhteydenotoista tulee illalla tai viikonloppuisin eli tyypillisten
vastaanottoaikojen ulkopuolella. Tämän Mielen olkapää -palvelun kehitimme aluksi nuorille, mutta nykyisin se on tarjolla muillekin S-ryhmän työntekijöille.

Työnantajalla on hyvät mahdollisuudet auttaa työntekijää voimaan paremmin. Tärkeintä on toki, että työn organisointi ja asiat työpaikalla ovat kunnossa, eivätkä kuormita mieltä kohtuuttomasti. Jos ongelmia ilmenee, niihin kannattaa puuttua nopeasti. Siksi suosittelemme S-ryhmän yrityksiä käyttämään myös hoidollista lyhytpsykoterapiaa aina tarpeen mukaan.

Esimiesten on tärkeää oppia havaitsemaan ne hälyttävät signaalit, joihin pitää reagoida.
Koulutamme heitä myös toimimaan oikealla tavalla. Olemme esimerkiksi järjestäneet esimiehille keskustelutilaisuuksia, joissa voi kysyä ja keskustella mielenterveyden asioista.

Monella on liian vähän tietoa mielen sairastumisesta ja parantumisesta; luullaan esimerkiksi, ettei vakavasta masennuksesta voi parantua. Tabut eivät murru, ellei uskalleta reilusti kysyä."

Auttajakin ansaitsee tulla kuulluksi

KUVA "Mari Rautiainen HDL"
Diakonissalaitoksen henkilöstöjohtaja Mari Rautiainen

"Meillä Helsingin Diakonissalaitoksella psyykkinen kuormitus on yksi suurimmista
sairauspoissaolojen syistä. Työyhteisössämme tehdään töitä monenlaisten ihmisten parissa, mutta yhteistä asiakkaillemme on, että heillä hoivan ja avun tarve on erityisen suuri.
 
Autamme ihmisiä, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään. Tavoitteenamme on, että jokaisella on mahdollisuus arvokkaaseen elämään. Asiakaskuntaamme kuuluu muun muassa asunnottomia, päihteidenkäyttäjiä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria sekä paperittomia ihmisiä. Ei ole harvinaista, että auttajat uupuvat, sillä työssä ollaan koko ajan elämän rosoisuuden äärellä. Työntekijämme joutuvat kohtaamaan toisinaan myös aggressioita ja syvää toivottomuutta.
 
Meillä pyritään huolehtimaan jokaisen työkyvystä ennen kuin kukaan ajaa itseään loppuun.
Työntekijämme kuuntelevat ja kannattelevat koko ajan muita, ja siksi he ansaitsevat tulla
kuulluiksi. Esimiehillä on tässä tärkeä rooli. Esimiehiä kannustetaan ja koulutetaan valmentavaan johtajuuteen, läsnäoloon, kuunteluun ja varhaiseen puuttumiseen.
 
Mielenhyvinvointipalvelut ovat olleet aina etusijalla ja tarjoamme kaikille työntekijöillemme lyhytpsykoterapiaa, psykologipalveluita ja työnohjausta. Esimerkiksi lyhytpsykoterapialla olemme saaneet hyviä tuloksia, sillä se parantaa toimintakykyä ja vähentää psyykkistä oireilua.
 
Madaltaaksemme vielä kynnystä hakea apua ajoissa, otimme viime syksynä käyttöön
mielenhyvinvoinnin digitaaliset palvelut, Mielen chatin ja sparrin. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus tulla kuulluksi 24/7 ammattilaisen taholta. Jaksamisesta huolehtiminen on
työntekijän arvostamista.”

Merkityksellisestäkin työstä pitää osata irrottautua

KUVA "Kaisu Behm 2"
Terveystalon johtava työterveyspsykologi Kaisu Behm

"Työelämään nykyisin kuuluvat jatkuvat muutokset kuormittavat monia. Työnteko voi pahimmillaan tuntua jatkuvalta kaaoksen reunalla horjumiselta.

Mieltä kuormittavat niin työhön kuin yksityiselämään liittyvät tilanteet. Parisuhdekriisit, oma tai läheisen sairastuminen, taloudelliset huolet ja elämäntilanteen muutokset näkyvät myös työkyvyssä.

Meidän kaikkien olisi tärkeää oppia hyväksymään, että voimavarat vaihtelevat. Työkykyyn vaikuttavat sekä työhalu että terveydentila, ja näitä molempia työterveys tukee sekä työpaikalla että työterveyden vastaanotoilla.

Aivotyön kuormitustekijät tunnetaan jo varsin hyvin, mutta silti yhtäaikaiset ärsykkeet ja jatkuvat keskeytykset ovat työnteon arkea kaikkialla. Itsensä johtaminen on yhä tärkeämpi työelämätaito. Työn rajaaminen ja palautumisesta huolehtiminen ovatkin keskeisiä työssä jaksamisen kannalta. Merkityksellinen työ on palkitsevaa, mutta siitäkin pitää osata irrottautua.

Työterveyden tehtävä on huolehtia kokonaisvaltaisesti työntekijän terveydestä ja työkyvystä. Yksilöllinen hyvinvointi on tärkeä asia, mutta vain yksi palanen kokonaisuudesta. Työhyvinvoinnin osa-alueita ovat myös terve työ, toimiva työyhteisö ja aktiivinen johtaminen. Työterveys auttaa rakentamaan kokonaisvaltaista hyvinvointia myös valmentamalla ja tukemalla esimiehiä ja työyhteisöjä.

Työpaikka on terve, kun kaikki nämä osa-alueet ovat kunnossa."

Chat ja videopalvelut madaltavat kynnystä

"Yhä useampi työnantaja tarjoaa työntekijöilleen lyhytpsykoterapiajakson, joka on tutkitusti vaikuttava hoito esimerkiksi masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöistä kärsiville. Keskustelu asiantuntijan kanssa auttaa jäsentämään omaa tilannetta, vähentämään ja hallitsemaan psyykkisiä oireita, lisäämään itseymmärrystä sekä kohentamaan toimintakykyä ja elämänlaatua. Asiakas saa myös ohjeita jatkohoitoon.

Yksilövastaanottojen lisäksi tarjolla on monenlaisia ryhmiä esimerkiksi unettomuudesta tai stressistä kärsiville. Mindfulness- ja rentoutusmenetelmien opettelu on myös suosittua.

Terveystalon uusimmat mielen hyvinvointia tukevat, ennaltaehkäisevät palvelut hyödyntävät nykytekniikkaa. Mielen hyvinvoinnin digipalvelun kautta voi saada keskusteluapua mieltä askarruttaviin kysymyksiin etänä, vaikka kotisohvalta käsin. Kokonaisuuteen kuuluu ympäri vuorokauden auki oleva Mielen chat, jonka kautta varataan aika videovastaanottona tapahtuvaan Mielen sparri -keskusteluun psykologin tai psykoterapeutin kanssa. Etenkin nuorille nämä palvelut ovat luonteva tapa etsiä apua kuormittavissa elämäntilanteissa."

Lue myös:
Mitä minulle kuuluu? Mielen hyvinvointi on itsensä tuntemista
Psykologi, psykoterapeutti, psykiatri – kenen puoleen kääntyä?
Miksi mieli sairastuu? Taustalla on harvoin vain yksi syy