Tuottavuutta ja kilpailukykyä työkykyjohtamisella

20.3.2015

Terveystalon vetämä Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus julkaistiin kolmatta kertaa viime syksynä. Toimialakohtaisia tuloksia tarkasteltaessa tekemättömän työn kustannuksissa on toimialojen välillä suuria eroja. Myös toimialan sisällä erottuvat edukseen yritykset, jotka ovat pitkäjänteisesti panostaneet työkykyyn. Tutkimuksen mukaan työkykyyn kannattaa panostaa taloudellisesti: edelläkävijäyrityksissä yhden euron lisäpanostuksella on saavutettu 6 euron tuotto.

Syksyllä 2014 julkaistuja vuoden 2013 Tekemättömän työn kustannuksia on nyt analysoitu toimialakohtaisesti. Fyysisesti raskailla aloilla korostuvat sairauspoissaolokustannukset, asiantuntijapalveluita tuottavilla aloilla puolestaan korostuvat työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset. Majoitus- ja ravitsemistoimialalla on muita toimialoja alhaisemmat tekemättömän työn kustannukset, mutta myös korkeimmat panostukset työterveyteen. Samalla toimialalla olevien yritysten kustannukset voivat vaihdella suurestikin. Esimerkiksi eri kuljetus- ja varastointialan yritysten välillä vaihteluväli oli 6,3–10,9 % yrityksen palkkasummasta ja rakennusalalla 6,3–11,5 %.

– Tekemättömän työn kustannuksia kuljetus- ja rakennusalalla nostavat tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot. Suurin poissaolojen syy ovat selkäsairaudet ja sen jälkeen niska-hartiaseudun sairaudet, lähinnä olkapään ongelmat. Työn fyysinen kuormittavuus, toistoliikkeet ja tapaturmat selittävät lisääntyneitä tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaoloja, kertoo työterveyshuollon palvelujohtaja ja erikoislääkäri Unto Palonen Terveystalosta.

Palonen suositteleekin, että näiden alojen ammateissa olisi tärkeää kiinnittää jo ennakkoon huomiota ergonomiaan eli oikeisiin nostotapoihin ja työskentelyasentoihin, sekä jo ennaltaehkäisevästi parantaa työntekijän fyysistä kuntoa ja lihasvoimaa. Jos oireita ilmaantuu, nopea hoitoketju ja oikeat tutkimukset auttavat työntekijää palaamaan pikaisesti takaisin työelämään.

Tekemättömän työn kustannukset vaihtelivat kaikissa tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä ja organisaatioissa runsaasta 3 prosentista noin 13,5 prosenttiin. Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset vaihtelivat 1 400–5 400 euron välillä henkilötyövuotta kohden ollen keskimäärin lähes 2 600 euroa. Kustannusten yhteenlaskettu summa oli noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus oli 4,5–5 miljardia euroa.

Tutkimus osoitti myös, että aktiivisella työkykyjohtamisella voidaan vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista syntyviin kustannuksiin. Täten vaikutetaan merkittävästi yritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Henkilöstön hyvä työkyky ja työssä jaksaminen kohottaa keskimääräistä eläkeikää, mikä vaikuttaa positiivisesti julkiseen kestävyysvajeeseen.

– Työkykyjohtamiselle on merkittävä potentiaali. Yhden euron lisäpanostuksella on saavutettu 6 euron tuotto, toteaa johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta.

Vuoden 2014 tulokset julkaistaan marraskuussa. Kaiken kaikkiaan kolmena peräkkäisenä vuotena tutkimukseen on osallistunut yli 160 yritystä. Tutkimusaineisto muodostaa kattavan vertailuaineiston, joka auttaa organisaatiota vertaamaan omaa kustannustasoaan yleiseen sekä toimialan kustannustasoon, tunnistamaan organisaatiossa ja toimintatavoissa kehityskohteita sekä asettamaan toiminnalleen tavoitteita.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä EK:n, SAK:n Työterveyslaitoksen, PwC:n ja työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Kokonaiskustannukset tekemättömästä työstä muodostuvat henkilöstön sairauspoissaoloista, lakisääteisistä työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyshuollon omavastuuosasta.