Sujuva hoitoketju säästää työnantajille selvää rahaa

13.12.2017

Työntekijöiden pitkittyneet sairauspoissaolot ja pysyvä työkyvyttömyys maksavat työnantajille vuosittain miljardeja. Sujuvaan hoitoketjuun panostaminen on työnantajalle kaikista kannattavin vaihtoehto.

Fysioterapeutin vastaanotto

Putosiko pallo? Työterveyden hoitoketjuun tulee usein kiinnittäneeksi huomiota vasta silloin, kun se ei syystä tai toisesta toimi kuten kuuluisi. Kun työntekijä joutuu tapaturman tai sairauden takia lääkärin vastaanotolle, on nopean toiminnan paikka: palvelua on saatava pikaisesti, ellei halua sairauspoissaolon pitkittyvän syyttä suotta.

– Turha odottelu kasvattaa sairaudesta tai tapaturmasta koituvia kustannuksia. Jotta sairauspoissaolojen pitkittymistä voidaan välttää, täytyy tarvittavat tutkimukset ja hoito voida järjestää ilman odotusaikoja, alusta alkaen työntekijän toipumista suunnitellen. Yhden luukun periaate toimii tässä parhaiten, toteaa työterveyshuollon erikoislääkäri, palvelujohtaja Unto Palonen Terveystalosta.

Hidas hoitoketju tulee työnantajalle kalliiksi

Tekemättömän työn vuosikatsaus paljastaa työkyvyttömyyden maksaneen vuonna 2016 suomalaisyrityksille keskimäärin 6,17 prosenttia palkkasummasta. Työtapaturmien tai sairastumisen aiheuttamista kustannuksista itse hoitoon uppoaa todellisuudessa vain kuudesosa. Suuremman osuuden kuluista nielevät sairauspoissaolot, joihin kuluu kustannuksista neljännes. Kaikista kovimmin työnantajien kukkaroa kuitenkin verottaa pysyvä työkyvyttömyys.

– Pysyvä työkyvyttömyys aiheuttaa keskimäärin jopa puolet kaikista työnantajalle koituvista työtapaturmien hoitokustannuksista Suomessa. Kyseessä on todella merkittävä summa, jota voidaan parhaiten pienentää hoitoketjuun panostamalla ja sitä tehostamalla. Toimivasta hoitoketjusta koituvat säästöt ovat hoidon kokonaiskustannuksia suuremmat – siksi katkeamattomaan hoitoketjuun panostaminen on lopulta työnantajalle halvin mahdollinen vaihtoehto, summaa ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu Lähteenmäki Terveystalosta.

Pitkäaikainen työkyvyttömyys syntyy useimmiten hitaan tai toimimattoman hoitoketjun seurauksena. Tutkimusten mukaan pysyvän työkyvyttömyyden riski kasvaa huomattavasti hoidon tuloksesta huolimatta, mikäli työkyvyttömyyden yhteenlaskettu aika ylittää kolme kuukautta. Pitkät poissaolot ja odottelu toimenpiteiden välillä kasvattavat riskiä turhaan.

– Jotta työntekijän toimintakyky saadaan palautettua ja sairauspoissaolo pidettyä mahdollisimman lyhyenä, koko ketjun on tärkeää pelata saumattomasti yhteen. Kun työterveystiimi on ajan tasalla ja toimii tehokkaasti toisistaan tietäen, ei työntekijäkään joudu odottelemaan turhan panttina, mitä seuraavaksi tapahtuu, painottaa Palonen.

Leikkaushoito

Seurannalla kuukautta lyhyempi poissaolo

Potilaan pallottelu toimijalta toiselle hidastaa hoitoketjua.  Tutkimusten ja hoidon hajauttamisesta eri palveluntuottajille aiheutuu usein odottelua, hoidon aloituksen viivästymistä ja jopa ylimääräisiä tai päällekkäisiä lääkärikäyntejä sekä tutkimuksia. Hoitoketjun hajanaisuudesta johtuva viivästyminen hidastaa työntekijän toipumisprosessia ja kasvattaa samalla kustannuksia.

Työntekijän tehokkaan toipumisen varmistamiseksi vastuun onkin tärkeää olla omalla työterveyshuollolla, toimii maksajana sitten työnantaja tai vakuutusyhtiö. Kun hoitoketjun sujuvuudesta vastaa työterveyden asiantuntija, tavoitteena on yksittäisten toimenpiteiden suorittamisen sijaan alusta alkaen työntekijän kuntoutuminen.

– Hoitoketjun hyvä hallinta edellyttää, että työterveyden palvelut voidaan tuottaa saman katon alla aina diagnostiikasta ja kuvantamisesta kuntoutukseen. Kun hoidon edistymistä voidaan seurata, saavutetaan merkittäviä säästöjä, sanoo Lähteenmäki.

Terveystalossa olkapääleikkauksen jälkeiset sairauspoissaolot saatiin lyhenemään keskimäärin jopa kuukaudella, kun potilaiden seurantaan panostettiin. Nyt valtaosa tapaturmapotilaista tekee työterveyslääkärin kanssa toipumissuunnitelman, joka tukee takaisin työelämään paluuta. Jokaista olkapääpotilasta kohden saadaan lyhentyneiden sairauspoissaolojen myötä jopa 10 000 euron säästö.

– Seurannan lisäksi aktiiviset tukitoimet, kuten korvaavan työn tai osa-aikatyön mahdollisuuksien kartoitus sekä ammatillinen kuntoutus otetaan nykyään käyttöön entistä varhaisemmassa vaiheessa. Pitkät sairauspoissaolot eivät palvele ketään – tukemalla toipumista systemaattisesti alusta asti niistä voidaan useimmiten päästä eroon, tiivistää Palonen.