Onko tunnelma töissä katossa vai pakkasen puolella?

21.8.2018

Jos ristiriidat jäävät töissä jatkuvasti käsittelemättä eikä työkavereilta saa tukea tiukan paikan tullen, ei ole ihme, jos työ alkaa tympiä. Tietotyön kuormituksen kasvaessa hyvästä työilmapiiristä on tullut menestyvän yrityksen merkki ja rekrytointivaltti. Johtamisella ja työpaikan ilmapiirillä on tutkitustikin vaikutusta työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Hyvä työilmapiiri on yrityksen menestyksen merkki.


Huikataanko työpaikalla viikonlopun jälkeen iloiset tervehdykset, onko palavereissa innostusta ja energiaa? Vai puurretaanko omien työpisteiden ääressä puhumattomina ja ilottomasti kelloa silmäillen? Työilmapiirillä on iso vaikutus paitsi työntekijöiden mielentilaan, myös työn tekemiseen:

– Huono työilmapiiri vie paljon energiaa, joka on pois itse työnteosta. Kun työhön ei saa tukea toisilta ihmisiltä, kuormittuvat myös keho ja mieli. Työilmapiiri säteilee organisaation ulkopuolellekin, ja yhteistyökumppanit ja asiakkaat huomaavat hyvin herkästi, kun siinä on toivomisen varaa. Kun työilmapiiri rassaa, on vaikea antaa asiakkaillekaan parastaan, toteaa Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro.

Työilmapiirillä on tutkitusti vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin. Se voi auttaa suojaamaan esimerkiksi työelämän paineilta, jotka puolestaan voivat altistaa uniongelmille, uupumukselle tai jopa masennusoireille. Hyvä työilmapiiri voi osaltaan ehkäistä mielenterveysongelmia, jotka ovat Suomen suurin sairauspoissaolojen aiheuttaja. Pelkästään Terveystalon potilastietojen perusteella ne aiheuttivat viime vuonna lähes 1 034 000 sairauspoissaolopäivää*.

Työilmapiiri otetaan liian usein annettuna

Aron mukaan on olemassa paljon tieteellistä näyttöä siitä, että työilmapiiriä vaalivat organisaatiot menestyvät muutenkin. Hyvä työilmapiiri liittyy hyvän kierteeseen: hyvään tuotteeseen, asiakaskokemukseen ja työnantajamielikuvaan sekä kasvuun ja kannattavuuteen. Mukava työilmapiiri lisää koko organisaation arvoa.

– Työilmapiirin merkitys organisaation menestykselle ymmärretään nykyisin jo hyvin. Siihen nähden on hämmästyttävää, että työilmapiiri käsitetään edelleen aivan liian usein annettuna. Hyvä työilmapiiri ei kuitenkaan synny, pysy yllä eikä kehity itsestään, vaan se muodostuu ihmisten toiminnan tuloksena ja luodaan joka päivä uudelleen, muistuttaa Aro.
Työilmapiiriin vaikuttaa moni tekijä, mutta merkittävimpänä voidaan pitää ihmisten välisen vuorovaikutuksen laatua. Hyvä käytös työpaikalla on myönteisen ilmapiirin perusta. 

– Hyvää työilmapiiriä voi luoda jokainen – ei pelkkä johtoporras, jonka vastuulla työilmapiirin ajatellaan usein olevan. Hyvässä työkäytöksessä keskeistä on toisen ihmisen tinkimätön huomioon ottaminen, kunnioittaminen ja arvostaminen kaikissa tilanteissa. Toisin sanoen tärkeintä on olla ihminen ihmiselle, kiteyttää Aro.

Työkäyttäytymistä pitää johtaa

Aron mukaan hyvän käytöksen ajatellaan Suomessa kuuluvan kotikasvatukseen, mutta aina se ei silti tunnu luonnistuvan työpaikalla. Siksi työilmapiiri ja työkäytös kaipaavat johtamista.

– Työpaikalla on järkevää määritellä, millaista käytöstä edellytetään ja mitä ei sallita. Työkäyttäytymisen perusperiaatteet on syytä tallentaa kirjalliseen muotoon, jotta esimiehet voivat seurata niiden noudattamista. Tämä voi kuulostaa liioittelulta, mutta on oikeasti todella tärkeää: jo ohjeiden olemassaolo vähentää suuresti erilaisia vakaviakin vuorovaikutuksen häiriöitä, Aro painottaa. Työilmapiirin aiheuttaessa ongelmia apua voi olla työterveyspsykologista, joka osaa tukea työyhteisöä monin eri tavoin. Parhaita tuloksia saadaan, kun vaikeuksiin tartutaan jo varhaisessa vaiheessa.

– Työterveyspsykologista voi olla hyötyä työilmapiirin vahvistamisessa silloinkin, kun tilanne ei ole tulehtunut. Työyhteisön ilmapiirin hoitamiseen ja johtamiskäytäntöihin kannattaa kiinnittää huomiota säännöllisesti, vaikka mikään ei ensivilkaisulla vaikuttaisikaan olevan pielessä. Tärkeintä on oivaltaa, että hyvä johtaminen ja ystävällinen käytös yhdessä luovat hyvää työilmapiiriä, johon jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa, Aro sanoo. 

Näin vaalit hyvää työilmapiiriä:

  1. Huolehdi siitä, että käyttäydyt itse hyvin. Jokapäiväinen ystävällinen käytös luo myönteistä ilmapiiriä työpaikalle. Älä aliarvioi pienten tekojen merkitystä – työilmapiiri luodaan joka päivä uudelleen.

  2. Tarkista, onko työpaikallasi määritelty, millaista käytöstä toivotaan ja mitä taas ei sallita. Jotta esimiehet voivat valvoa käytösohjeiden noudattamista, on pelisäännöt hyvä kirjoittaa auki. Jo käytösohjeiden olemassaolo vähentää vuorovaikutusongelmia.

  3. Mieti, miten voit esimiehenä palvella alaisiasi. Kun työntekijöitä johdetaan palvelevasti eli pyyteettömästi, arvostaen ja voimaannuttaen, se vaikuttaa myönteisesti työkykyyn ja työhyvinvointiin. Parhaimmillaan taitava johtaminen luo hyvää henkeä, vahvistaa työn imua ja vähentää työuupumusta.

*Tiedot perustuvat Terveystalossa vuonna 2017 asioineen noin 1,2 miljoonan suomalaisen tietoihin. Terveystalon potilastietorekisteri on Suomen suurin yhtenäinen potilastietojärjestelmä, jossa on koottuna tietoa yli 3,6 miljoonan suomalaisen terveydestä. Terveystalo vastaa kaikista Suomen työikäisistä noin 30 prosentin työterveyshuollosta.