Onko joulu yhtä suorittamista?

9.12.2015

Joulun lähestyessä moni joutuu venymään sekä töissä että vapaa-ajalla ja jaksaminen on koetuksella. Kiire työpaikoilla lisääntyy ja kotona odottavat jouluvalmistelut lahjaostoksista ruoanlaittoon ja siivoukseen. Ratkaisevaa hyvinvoinnin kannalta on, suhtautuuko joulunajan kiireisiin positiivisesti vai pakollisena suorittamisena.

Loppuvuosi on hektistä aikaa, jolloin myös pimeä kaamosaika lisää väistämättä väsymystä. Vaikka jouluun valmistautuminen on monelle lähtökohtaisesti mukavaa, yhdessä muiden kiireiden kanssa se voi luoda stressiä. Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapään mukaan vaarana on, että miellyttäviäkin asioita aletaan suorittaa, jolloin riski uupumiseen kasvaa.

– Joulunalusaika lisää helposti velvoitteiden määrää niin työpaikalla kuin vapaa-ajallakin. Pahimmillaan kaikesta tekemisestä tulee negatiivista puurtamista. Väsyneenä voi ajatella jaksavansa sinnitellä jouluun vain huomatakseen, ettei lyhyt loma riitäkään palautumiseen, Viranta-Naulapää kertoo.

Tyypillisesti fyysiset oireet, kuten päänsärky, vatsavaivat tai kohonnut verenpaine, ovat ensimmäisiä hälytysmerkkejä. Niitä ei kuitenkaan välttämättä osata liittää liialliseen stressiin. Yleisin ja selkein merkki on kuitenkin unettomuus.

– Voimavarat vähenevät merkittävästi, jos ei saa riittävästi unta tai herää jatkuvasti aamuyöstä. Väsyneenä keskittyminen ja asioiden muistaminen vaikeutuu. Lisäksi mielialan lasku ja ärtyneisyys voivat olla merkkejä siitä, että jaksaminen on koetuksella, Viranta-Naulapää tiivistää.


Ratkaisevaa on kiireeseen suhtautuminen

Olennaista oman jaksamisen kannalta on oma asennoituminen kiireiseen loppuvuoteen. Viranta-Naulapään mukaan sillä on merkittävä ero, ajatteleeko joulunodotukseen liittyviä asioita positiivisella tavalla vai velvollisuuksina, jotka pitää suorittaa.

– Parhaimmillaan joulunalusaika sisältää yhteisöllisyyttä lisäävää mukavaa tekemistä ja pieniä, palauttavia hengähdystaukoja esimerkiksi joulukonserttien muodossa. Nämä lisäävät positiivisia tunteita ja auttavat jaksamaan, vaikka onkin kiire ja pimeä vuodenaika.

Työpaikalla kannattaa pysähtyä kiireen lomassa iloitsemaan yhteisistä onnistumisista ja vuoden aikana tehdystä työstä.

– Pikkujoulut ja puurojuhlat ovat hyvä tapa kiittää kuluneesta vuodesta ja huomioida onnistumisia. Työyhteisölle tämänkaltaiset yhteiset hetket ovat merkittäviä ja tärkeitä tapahtumia työhyvinvoinnin kannalta.

Jotta voimavaroja on jäljellä vielä joulunakin, täytyy palautumista tapahtua pitkin syksyä. Omaa jaksamista – niin psyykkistä kuin fyysistä – pitää parhaiten yllä huolehtimalla hyvinvoinnin peruspilareista: riittävästä unesta, liikunnasta ja hyvästä ravinnosta.

– Nämä peruspilarit ovat tärkeitä kaikkina vuodenaikoina, mutta niiden merkitys korostuu kiireisenä ja pimeänä aikana, kun esimerkiksi unen tarve kasvaa. Liika alkoholin käyttö tekee hyvinvoinnille helposti hallaa, koska se heikentää muun muassa unenlaatua ja fyysistä kuntoa, Viranta-Naulapää huomauttaa.

Näin vältät jouluahdistuksen

Jouluvalmisteluihin saattaa liittyä etenkin naisilla jännitystä ja pelkoa. Rentouttavan loman sijaan joulu edustaa kaikkia asioita, jotka pitää saada hoidettua ajoissa. Joulustressin välttämiseksi on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, mikä joulussa on juuri itselle tärkeää ja minkälaiseksi oman joulunsa haluaa tehdä.

– Hyvä harjoitus on miettiä menneitä jouluja: mikä niistä on erityisesti jäänyt mieleen ja mitkä asiat ovat tuoneet hyvää oloa? Tällä tavalla voi tietoisemmin lähteä rakentamaan hyvän olon joulua itselleen ja läheisilleen, sen sijaan että suorittaisi joulun automaattiohjauksella.

Viranta-Naulapää kehottaa myös keskustelemaan jouluun liittyvistä odotuksista yhdessä läheisten kanssa. Kaikkea ei ole mahdollista saavuttaa jo rajallisen ajankin vuoksi, ja valintoja on pakko tehdä.

– Arvostus liitetään liian usein suorituksiin. Mitä jos tänä vuonna harjoittelisitkin myötätuntoa ja sallivuutta itseäsi ja muita kohtaan? Joulu on – riippumatta siitä miten sitä viettää ja mitä se merkitsee – useimmille aikaa tehdä hyvää muille ja itselleen. Ja sehän lisää hyvinvointia.

Lisätietoja:

Johtava työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapää, Terveystalo, p. 050 431 6599, tuuli.viranta-naulapaa@terveystalo.com

Viestintäpäällikkö Suvi Syrjäläinen, Terveystalo, p. 050 375 8129, suvi.syrjalainen@terveystalo.com


Terveystalo on verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja 170 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti lähes 6 500 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalon verojalanjälki vuonna 2014 oli yhteensä 72,8 miljoonaa euroa ja samana vuonna Terveystalo investoi suomalaisten terveyspalvelujen kehittämiseen yli 15 miljoonaa euroa. Terveystalo on Suomalaisen Työn Liiton jäsen. www.terveystalo.com