Näin Suomi voi: Mielenterveyden ongelmat näkyvät kasvavina sairauspoissaoloina eri aloilla

12.6.2019

Mielenterveysdiagnoosi on yhä useammin syynä työikäisten sairauspoissaoloihin. Erityisesti mielen pahoinvoinnista kärsivät koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.

Rakentamisen ja teollisuuden alalla valtaosa sairauspoissaoloista aiheutuu tuki- ja liikuntaelinten sairauksista sekä erilaisista vammoista. Koulutuksessa, tieteellisessä toiminnassa sekä terveys- ja sosiaalialoilla mielenpahoinvointi sen sijaan aiheutti viime vuonna jo lähes yhtä paljon poissaoloja kuin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kertoo Terveystalon potilastietojärjestelmästä poimittu toimialakohtainen data.

Tarkastelussa oli mukana kolme eri toimialaa, joissa työn sisältö, ympäristö ja demografia poikkeavat toisistaan. Jokaisen toimialan tiedot perustuvat noin 120 000 Terveystalon asiakkaan potilasdataan, eli yhteensä noin 360 000 työterveysasiakkaan otokseen.

Graafinen kuva mielenterveydenhäiriöistä

– Tilastoissa näkyy toki selvästi eri toimialojen työtehtävien painotus. Merkille pantavaa on se, että siinä missä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat hienoisessa laskussa kautta linjan, mielenterveysongelmat ovat puolestaan nousussa alasta riippumatta, Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palonen sanoo.

– Tämä trendi näkyy muutenkin kuin datassamme: uupumisesta uskalletaan jo puhua julkisesti. Näihin sairauksiin liittyvä stigma ei ole enää yhtä vahva kuin aiemmin. Ennen mielen oireilu saattoi etenkin miesvaltaisessa työyhteisössä pukeutua selkäkivun muotoon, mutta nyt asioista on alettu puhua jo oikeilla nimillä. Esimerkiksi monet eturivin miespoliitikot ovat julkisesti kertoneet uupumuksestaan.

Mielenterveyden ongelmista aiheutuneiden sairauspoissaolojen määrä on kasvanut 35 prosentilla vuosien 2016 ja 2018 välillä. Tarkastelussa on mukana 1,2 miljoonan ihmisen terveystiedot, mikä tarkoittaa työnantajille laskennallisesti yli 160 miljoonan euron kustannuksia.

– Kyse on todella merkittävästä koko yhteiskuntaamme vaikuttavasta ilmiöstä. Suurin uhka on se, että toistuvasta masennuksesta kärsivillä ihmisillä on korkea riski syrjäytyä työelämästä kokonaan. Avain mielen hyvinvoinnin tukemiseen työpaikoilla on ongelmien havaitseminen ja avun löytäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Fiksu työnantaja pitääkin huolta siitä, että työyhteisö toimii, johtaminen on laadukasta ja työntekijöillä on ymmärrys siitä, minkälaisia työyhteisötaitoja työelämässä tarvitaan. Näitä kaikkia asioita kannattaa työpaikoilla ennakoiden kehittää ja ylläpitää.

Lue myös:
Arkiuupumus aiheuttaa mielen pahoinvointia yhä useammalle alle viisikymppiselle
Mielenterveyshäiriöt nousemassa yhtä yleisiksi kuin flunssa ja selkäkipu
Psykologi, psykoterapeutti, psykiatri – kenen puoleen kääntyä?
Miksi mieli sairastuu? Taustalla on harvoin vain yksi syy

Näin Suomi voi

Kuinka Suomi voi – ja miten hyvinvointimme parantuisi? Terveystalo analysoi ja julkaisee vuoden 2019 mittaan potilastietojärjestelmäänsä kertynyttä tietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on edistää koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia nostamalla esiin kansanterveydellisesti merkittäviä havaintoja ja kehityskaaria. Viime vuonna 15 prosenttia kaikista Suomen lääkärivastaanotoista eli yhteensä 3,5 miljoonaa vastaanottokäyntiä tehtiin Terveystalossa. Suomen suurimmassa yhtenäisessä potilastietojärjestelmässä on tietoa noin 3,6 miljoonan suomalaisen terveydestä.