Näin Suomi sairasti 2017 – pisimpiä sairauspoissaoloja onnistuttu vähentämään

28.2.2018

Terveystalon potilastietojen perusteella* pelkästään tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä mielenterveysongelmista koitui viime vuonna työnantajille yli 1,2 miljardin euron kustannukset. Suhteutettuna koko Suomen työvoimaan tämä tarkoittaa lähes 4 miljardin vuotuisia sairauspoissaolokustannuksia työnantajille. Vuoteen 2016 verrattuna pitkiä, muun muassa mielenterveysongelmista ja polvi- ja olkapäävaivoista johtuvia, sairauspoissaoloja on onnistuttu lyhentämään.

Vuonna 2017 Terveystalossa käytiin lääkärin vastaanotolla noin 3,3 miljoonaa kertaa. Yleisimpiä syitä hakeutua sairauden takia vastaanotolle olivat flunssa ja muut hengitystieinfektiot, jotka eivät kuitenkaan aiheuta pitkittynyttä poissaoloa töistä. Pisimpien sairauspoissaolojen ja suurimpien kustannusten aiheuttajien kärjessä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (lähes 2 462 000 sairauspoissaolopäivää) sekä mielenterveysongelmat (lähes 1 034 000 sairauspoissaolopäivää).*

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista suurin yksittäinen sairauspoissaolojen syy oli selkävaivat, joista aiheutui 900 000 sairauspoissaolopäivää. Lisäksi pitkiä sairauspoissaoloja aiheutui polvi- ja olkapäävaivoista (yhteensä 732 360 päivää). Kun yhden sairauspoissaolopäivän laskennallinen hinta on noin 350 euroa, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat maksoivat vuonna 2017 Terveystalossa asioineiden potilaiden työnantajille yli 1,2 miljardia euroa.

– Esimerkiksi selkävaivojen yleisyyttä selittävät lisääntynyt liikkumaton elämäntapa sekä yksipuoliset työasennot, jotka kuormittavat selkää väärällä tavalla. Ne ovat tyypillisiä sekä toimistotyöntekijöille että erittäin fyysistä työtä tekeville, toteaa Terveystalon johtava työfysioterapeutti Anna Gustafsson.

– Mielenterveysongelmia esiintyy nykyään paljon, ja turvallisuuden tunteen puute sekä parisuhteen ja työelämän kriisit voivat osaltaan vaikuttaa niiden yleisyyteen. Esimerkiksi lyhyiden työsuhteiden yleistyminen, syrjäytyminen ja taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa tilanteeseen, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri ja palvelujohtaja Unto Palonen Terveystalosta.

Vuoteen 2016 verrattuna Terveystalossa onnistuttu lyhentämään sairauspoissaoloja merkittävästi

Sekä mielenterveysongelmat että selkävaivat aiheuttavat tyypillisesti pitkiä poissaoloja. Hoidon ja kuntoutuksen onnistumisen kannalta ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus tai sen riski tunnistetaan.

– Positiivinen signaali on, että vuoteen 2016 verrattuna selkävaivoista ja mielenterveysongelmista aiheutuneet sairauspoissaolot ovat vähentyneet Terveystalossa vastaanottokäyntien määrään suhteutettuna. Tämä johtuu siitä, että olemme onnistuneet yhdessä työnantajien kanssa ennaltaehkäisemään sairauspoissaoloja tai lyhentämään niiden kestoa, Palonen huomauttaa.

Esimerkiksi polvi- ja olkapäävaivoista johtuvia sairauspoissaoloja on onnistuttu vähentämään merkittävästi muun muassa tehostamalla ja yhtenäistämällä tapaturma- ja leikkauspotilaiden hoitoketjua. Vuoteen 2016 verrattuna polvivaivoista johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet lähes viidellä prosentilla, kun keskimääräinen sairauspoissaolon kesto on lyhentynyt 19,4 päivästä 18,4 päivään. Tämä vastaa yli 5 miljoonan euron säästöä ja lähes 60 henkilötyövuotta. Koko Suomen työväestöön suhteutettuna säästöä syntyisi 17 miljoonaa euroa ja 197 henkilötyövuotta.

Mielenterveysongelmiin liittyvien sairauspoissaolojen keskimääräinen pituus saatiin vuonna 2017 lyhenemään 16,4 päivästä 16,0 päivään. Tämä tarkoittaa, että sairauspoissaolot vähenivät lähes 2 prosenttia, joka vastaa lähes 7 miljoonaa euroa ja lähes 80 henkilötyövuotta. Koko Suomen työväestöön suhteutettuna tämä olisi lähes 23 miljoonaa euroa ja yli 260 henkilötyövuotta. Mielenterveysongelmissa tuloksia on saatu varhaisen tunnistamisen sekä aktiivisen, moniammatillisen työskentelyn kautta.

– Työterveyden vaikuttavuuden kannalta avainasemassa on riskiryhmien varhainen tunnistaminen, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tehokas kohdentaminen, moniammatillinen työskentely sekä varhaisen tuen malli. Esimerkiksi Terveystalossa työterveystarkastuksiin kytketty, laajaan tausta-aineistoon perustuva terveyskysely mittaa herkästi varhaisia hälytysmerkkejä. Vuonna 2017 terveyskyselyn vastaajista noin 20 prosentilla havaittiin masennusoireita ja liki 35 prosentilla uneen liittyviä ongelmia, Palonen kertoo.

Työikäisten terveydestä huolehtiminen yhteiskunnallisesti tärkeää

Palonen korostaa, että työikäisten terveydestä huolehtimisella on yhteiskunnallisesti iso merkitys, sillä työssäkäyviä tarvitaan rahoittamaan muiden väestöryhmien tarvitsemat julkiset palvelut.

Terveystalo on kehittänyt hoitohenkilöstönsä käyttöön työkaluja, jotka auttavat tunnistamaan riskiryhmiä, kohdentamaan toimenpiteitä sekä vertailemaan lääketieteellisen hoidon laatua. Työterveyden asiakkaille on otettu käyttöön Oma Suunnitelma, henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma, joka pohjautuu yksilöllisiin tavoitteisiin. Vuoden 2017 aikana Oma Suunnitelmia on tehty yli 70 000 henkilön kanssa.

Tehokkaimmin terveysongelmia ehkäistään työterveyden, työnantajan ja työntekijän yhteispelillä. Matalan kynnyksen apu auttaa ennaltaehkäisyssä.

– Selkävaivoilla on taipumus uusiutua ja pitkittyä. Kun työergonomiasta on huolehdittu ja riskit huomioitu jo etukäteen, voi selän kipeytymistä ehkäistä esimerkiksi selkää tukevilla harjoitteilla, Gustafsson sanoo.

– Mielenterveysongelmien ehkäisyssä kynnys hakeutua työterveyspsykologin puheille kannattaa pitää matalana, jotta apua haetaan ajoissa. Myös esimerkiksi johtamista ja esimiestyötä tukevat valmennukset voivat auttaa ennaltaehkäisemään työntekijöiden uupumusta ja masennusta, tiivistää Palonen.

*Tiedot perustuvat Terveystalossa vuonna 2017 asioineen noin 1,2 miljoonan suomalaisen tietoihin. Terveystalon potilastietorekisteri on Suomen suurin yhtenäinen potilastietojärjestelmä, jossa on koottuna tietoa yli 3,6 miljoonan suomalaisen terveydestä. Terveystalo vastaa kaikista Suomen työikäisistä noin 30 prosentin työterveyshuollosta.

Yleisimmät lääkärin tekemät diagnoosit:

  1. Ylähengitysteiden infektio
  2. Alaselkäkipu
  3. Poskiontelontulehdus
  4. Verenpainetauti
  5. Olkapään pinneoireyhtymä

Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat:

  1. Mielenterveysongelmat
  2. Selkävaivat
  3. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat
  4. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot
  5. Olkapäävaivat

Yleisimmät mielenterveysongelmat:

  1. Ahdistuneisuushäiriöt
  2. Masennus
  3. Unettomuus

Yleisimmät tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet:

  1. Selkäkipu
  2. Olkapääkipu
  3. Raajakipu

Yleisimmät sydämen ja verenkiertoelimistön sairaudet:

  1. Verenpainetauti
  2. Peräpukamat
  3. Sydämen rytmihäiriöt