Diabetes iskee työikäisiin

18.4.2016

Noin puolet suomalaisista uskoo, että tyypin 2 diabetes puhkeaa vanhalla iällä, selvisi Terveystalon kyselytutkimuksessa. Todellisuudessa suurin osa sairastuneista on työikäisiä. Hoitamaton diabetes aiheuttaa vakavia terveysriskejä, ja huolestuttavaa on, että 250 000 suomalaista sairastaa sitä tietämättään.

Terveystalon maaliskuussa toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat diabeteksen riskit, hoidon ja ennaltaehkäisyn. Yhdeksällä prosentilla vastaajista oli todettu tyypin 2 diabetes ja kahdella prosentilla tyypin 1 diabetes.

65 prosenttia kyselyyn vastanneista diabetesta sairastavista uskoo, että tyypin 2 diabetes puhkeaa vanhalla iällä. Samoin luuli 56 prosenttia vastaajista, joilla ei ole diagnosoitu diabetesta.

– Todellisuudessa suurin osa sairastuneista on työikäisiä. Siksi työterveydellä ja terveyden säännöllisellä seurannalla on iso rooli tyypin 2 diabeteksen mahdollisimman varhaisessa tunnistamisessa, sanoo kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalosta.

Lähes kaikki vastaajat tunnistivat virheellisiksi väittämät, ettei diabetekseen voi sairastua jos on hoikka tai ei syö sokeria.

 Diabeteksen eri tyyppejä ei eroteta

Huonosti hoidettu diabetes aiheuttaa sairauksia, joista vastaajat tunnistivat parhaiten raajojen menetyksen, sokeutumisen ja munuaisten vajaatoiminnan. Toisaalta vajaa viisitoista prosenttia vastaajista molemmissa ryhmissä uskoi virheellisesti diabeteksen aiheuttavan myös kilpirauhasen vajaatoimintaa ja noin kymmenen prosenttia haimasyöpää. Joka viides vastaajista, joilla ei ollut diabetesdiagnoosia, ei osannut nimetä yhtään lisäsairautta.

– Jotta elämänlaatu säilyy hyvänä ja elimistön pysyvät vauriot vältetään, varhainen diagnoosi on tärkeää. Positiivista on se, että vastaajat tunnistivat hyvin diabeteksen hoidossa tärkeät elämäntavat, kuten liikunnan, ruokavalion ja painonhallinnan, Metsäniemi sanoo.

Toisaalta suuri osa vastaajista nimesi oikean ruokavalion ja liikunnan myös tyypin 1 diabeteksen hoitokeinoiksi, vaikka se vaatii aina insuliinilääkityksen. Yli kolmasosa ei tiennyt, mitä eroa tyypin 1 ja 2 diabeteksella on.

– Tämä kertoo siitä, että diabetes mielletään helposti yhdeksi sairaudeksi, vaikka hoito määräytyy sairauden tyypin mukaan, Metsäniemi huomauttaa.

Harva mieltää olevansa riskiryhmää

Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä, joista 250 000 ei tiedä sairaudestaan. Sairastuneiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 10–15 vuoden aikana. Lähes 40 prosenttia vastaajista, joilla ei ollut diagnosoitu diabetesta, ei kuitenkaan osannut sanoa, kuinka yleisestä sairaudesta on kyse. Vain viidesosa oli käynyt mittaamassa verensokerinsa viimeisen kahden vuoden aikana. Yleisimmät syyt olivat, ettei asia ollut tullut mieleen tai etteivät vastaajat kokeneet olevansa riskiryhmää. Jälkimmäisen syyn nimesi esimerkiksi kolmasosa 40–59-vuotiaista vastaajista, jotka eivät olleet käyneet verensokerimittauksessa ja joilla ei ollut diagnoosia.

– Sairastumisriskiä nostavat perimän lisäksi esimerkiksi vähäinen liikunta, ylipaino, tupakointi sekä runsas tyydyttyneen rasvan ja vähäinen kasvisten määrä ruokavaliossa. Säännöllinen verensokerin seuranta esimerkiksi terveystarkastuksissa on tärkeää, jotta kohonnut riski huomataan hyvissä ajoin, Metsäniemi sanoo.

Diabetes diagnosoidaan sokerirasituskokeella tai verikokeesta määritettävällä paastosokerilla tai pitkäaikaissokerilla. Kyselyyn vastanneista diabeetikoista puolet luuli, että diagnoosi voidaan tehdä myös mittaamalla virtsasta sokerin määrä. Liki puolet diagnosoimattomista vastaajista puolestaan uskoi, että diabetes voidaan todeta mittaamalla insuliini verikokeesta.

Kyselytutkimus toteutettiin maalis-huhtikuussa 2016. Kyselyyn vastasi 2 000 suomalaista, ja otos oli kansallisesti edustava. Kyselytutkimuksen suunnittelivat ja analysoivat Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy ja Terveystalo. Tutkimusaineisto koottiin verkkotutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internetpaneelissa.

Näin vältät diabetesta

  • Tärkeintä diabeteksen ehkäisyssä ovat terveelliset ruokatottumukset: pidä huolta riittävästä kuidun saannista ja runsaasta kasvisten määrästä. Huolehdi, että saat ravinnosta pehmeitä rasvoja, ja vältä kovia, tyydyttyneitä rasvoja.
  • Pienikin painonpudotus vähentää sairastumisriskiä.
  • Liiku. Liikuntaa voi lisätä arkeen esimerkiksi kävelemällä lyhyet matkat autolla ajamisen sijaan.
  • Huolehdi riittävästä unesta ja vältä stressiä. Väsyneenä syö helposti mitä sattuu ja silloin liikkuminenkin jää helposti.
  • Tee elämäntapamuutoksia pienin askelin, jolloin niistä on helpompi pitää kiinni. Jo vähäisilläkin elintapojen muutoksilla on merkitystä diabeteksen ennaltaehkäisyssä.

Tiedätkö diabetesriskisi?

Oman diabetesriskin voi selvittää diabetesriskitestillä.
Jos testin mukaan diabetesriskisi on koholla, kannattaa keskustella tilanteesta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Lisätietoja:

Päivi Metsäniemi, kehittämisylilääkäri, p. 045 633 8858, paivi.metsaniemi@terveystalo.com

Suvi Syrjäläinen, viestintäpäällikkö, p. 050 375 8129, suvi.syrjalainen@terveystalo.com

Terveystalo on verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja 170 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti yli 6 800 terveydenhuollon ammattilaista, ja on Suomalaisen Työn Liiton jäsen. Terveystalon verojalanjälki vuonna 2015 oli yhteensä 75,7 miljoonaa euroa ja samana vuonna Terveystalo investoi suomalaisten terveyspalvelujen kehittämiseen 68,6 miljoonaa euroa. www.terveystalo.com