Työpaikkakiusaaminen

Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa ja tarkoituksellista työyhteisön jäsenen kaltoinkohtelua. Laki velvoittaa puuttumaan tilanteisiin, joissa havaitaan kiusaamista tai epäasiallista kohtelua.

 

Sisällysluettelo

  1. Mikä on työpaikkakiusaamista?
  2. Kuinka yleistä työpaikkakiusaaminen on?
  3. Miksi työpaikkakiusaamiseen tulee puuttua heti?
  4. Mitä työnantajan kuuluu tehdä, kun havaitaan työpaikkakiusaamista?
  5. Mitä työntekijä itse voi tehdä, jos tulee kiusatuksi?
  6. Mitä työtoverin on hyvä tehdä, jos havaitsee työpaikkakiusaamista?
  7. Työterveyshuollon Kiusaamisväitteiden tutkinta -palvelu auttaa

 

 

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja tarkoituksellista työyhteisön jäsenen kaltoinkohtelua. Kiusaaminen voi ilmetä monella tavalla, kuten puheessa asiattomina, ivallisina kommentteina, moittimisena, pilkkaamisena, huutamisena tai kiusatun persoonan tai työsuorituksen vähättelynä. Tekoina se voi näkyä esimerkiksi kiusatun sivuuttamisena ja joukosta pois sulkemisena, puhumattomuutena, tiedon panttaamisena tai työtehtävittä jättämisenä. Nykyään työpaikkakiusaaminen voi ilmetä myös ilkeämielisinä kirjoituksina tai vihjailuina sosiaalisen median kanavissa. Pahimmillaan kiusattua voi painostaa työyhteisön usean jäsenen muodostama joukko.

Työpaikkakiusaamista ei ole satunnainen pahan mielen purkaminen työkaveriin, alaiseen tai esimieheen, ellei se toistu usein ja jatku pitkään. Kiusaamista ei ole myöskään työnantajan toteuttama työn seuranta, työtehtävien antaminen, perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai ohjaaminen työkyvyn selvitykseen, jos asiasta on ensin keskusteltu työntekijän kanssa.

Kuinka yleistä työpaikkakiusaaminen on?

Työ- ja elinkeinoministeriö on viimeksi kysynyt työpaikkakiusaamisesta vuonna 2019. Sen mukaan yli puolet (56 %) oli havainnut ainakin joskus kiusaamista työpaikallaan työkaverien, esimiesten tai asiakkaiden taholta. Kun työllisiä oli kyseisenä vuonna 2 566 000, tämä tarkoittaa luvuiksi muutettuna, että yli 1 437 000 työssäkävijää on joskus havainnut ilmiön työpaikallaan. Työpaikkakiusaamista kertoi kokeneensa itse 3 % vastaajista, joka tarkoittaa, että lähes 77 000 suomalaista on kokenut työpaikkakiusaamista työpaikallaan vuonna 2019. Määrä on barometrien mukaan pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2012 eteenpäin.

Miksi työpaikkakiusaamiseen tulee puuttua heti?

Laki velvoittaa työnantajaa puuttumaan välittömästi tilanteisiin, joissa havaitaan todistetusti kiusaamista tai epäasiallista kohtelua. Työnantajalla on velvollisuus puuttua työpaikalla kaikkeen ilmenevään häirintään oma-aloitteisesti. Työturvallisuuslaissa kielletään työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttava häirintä.

Kiusaaminen haittaa kiusatun mahdollisuuksia tehdä työtään. Hän joutuu usein puolustuskyvyttömään tilanteeseen, jossa hänellä ei ole mahdollisuutta pysyä erossa kiusaajasta. Sen seurauksena hän stressaantuu ja joutuu työskentelemään pelon alla. Kiusaamisen kohteeksi joutuminen heikentää merkittävästi kiusatun henkistä hyvinvointia. Pitkään jatkuessaan se voi vaikuttaa myös kiusatun fyysiseen terveyteen esimerkiksi masennuksen ja unettomuuden kautta, jolloin työntekijällä ei riitä voimavaroja itsestä huolehtimiseen.

Työpaikkakiusaaminen heijastuu koko työyhteisöön heikentäen yleistä ilmapiiriä ja vaikeuttaen kommunikointia, tiedonkulkua, työntekoa sekä työyhteisön toimivuutta. Työterveyslaitos arvelee pitkään jatkuvan kiusaamistapauksen maksavan työnantajalle jopa kymmeniätuhansia euroja.

Mitä työnantajan kuuluu tehdä, kun havaitaan työpaikkakiusaamista?

Työpaikalla tulisi olla selkeät toimintaohjeet:

  • miten työpaikkakiusaamista ennalta ehkäistään
  • miten tulee menetellä, jos joku havaitsee kiusaamista
  • miten kiusaamiseen puututaan ja mitä asialle tehdään
  • tilanteen jälkihoito.

Kun näistä on tieto kaikilla, se toimii jo hyvänä ennaltaehkäisynä. Jos kiusaamista havaitaan tai työntekijä tulee puhumaan asiasta esimiehelle, on asiaan tartuttava heti. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kiusaamisen kierre katkaistaan, sitä vähemmillä vaurioilla kiusattu, koko työyhteisö ja työpaikka selviävät.

Kiusaamistilanteen selvittämisen jälkeen on tärkeää seurata, miten tilanne jatkuu. On myös syytä selvittää laajemmin, mitä työyhteisössä, työssä ja sen organisoinnissa tulee kehittää, ettei sama tilanne pääse toistumaan uudelleen.

Mitä työntekijä itse voi tehdä, jos tulee kiusatuksi?

Jos työntekijä kokee tulevansa työpaikalla kiusatuksi, kannattaa kirjata ylös tilanteet, joissa kokee kiusaamista ja kerätä mahdolliset dokumentit, kuten sähköpostit. Luotettavilta työkavereilta voi kysyä, ovatko he havainneet asiaa. Seuraavaksi on hyvä kääntyä lähimmän esimiehen puoleen. Jos kiusaaja on lähiesimies, tulee kääntyä hänen esimiehensä, työterveyshuollon, työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen puoleen. Jos työnantaja ei ryhdy toimenpiteisiin saatuaan tiedon kiusaamisesta, asiasta voi tehdä valvontapyynnön työsuojeluviranomaiselle.

Mitä työtoverin on hyvä tehdä, jos havaitsee työpaikkakiusaamista?

Jos työntekijä huomaa toisen kiusaamista työpaikalla, siitä kannatta puhua lähiesimiehelle. Ellei työnantaja saa tietoonsa mahdollista työpaikkakiusaamista, ei siihen voida puuttua.

Kiusaamisväitteiden tutkinta -palvelu auttaa

Työterveys on hyvä yhteistyökumppani kaikissa epäasialliseen kohteluun ja kiusaamiseen liittyvissä asioissa. Terveystalolla on oma Kiusaamisväitteiden tutkinta -menetelmä, joka tutkimustietoon perustuen selvittää kiusaamisväitteiden todenperäisyyttä. Palvelun toteuttaa tutkijapsykologityöpari, jolla on erityiskoulutus menetelmän käyttöön. Kokemukset ovat osoittaneet, että sen avulla kiusaamistilanteet saadaan selvitettyä ja päättymään.

Tutkijaparista saavat tukea niin esimiehet, yksittäiset työntekijät ja kuin koko työyhteisökin. Joskus kiusaajaksi voidaan väittää henkilöä, joka ei itse tietoisesti ole tehnyt mielestään mitään väärää, ja kokemus on hänellekin henkisesti hyvin raskas. Siksi näiden tilanteiden selvittämiseksi on hyvää saada muuta todistusaineistoa ja puolueettomien asiantuntijoiden näkemys. Terveystalon psykologeilla on koulutus yhteisöjen ja yksilöiden monipuoliseen tukemiseen.

Kiusaamisväitteiden tutkinta -palvelumme myydään erillisenä konsultointikokonaisuutena myös niille yrityksille, jotka eivät ole työterveysasiakkaitamme. 

Pyydä tarjous

Lue lisää Kiusaamisväitteiden tutkinta -palvelustamme

 

Lähteet: Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Työolobarometri, Työ ja elinkeinoniministeriö 2019 ja Tilastokeskus