Työkyvyttömyyseläkkeen syyt ja myöntämisen edellytykset

Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea työntekijä, jonka työkyky on alentunut merkittävästi sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan yhtäjaksoisesti. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään keskimäärin noin kolmannes. Paras ratkaisu sekä työntekijän että työnantajan kannalta on löytää muita vaihtoehtoja alentuneen työkyvyn hoitamiseen.

Sisällysluettelo

  1. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset
  2. Miten työkyvyttömyyseläkettä haetaan?
  3. Työkyvyttömyyseläkkeen syyt
  4. Työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuvat menetykset
  5. Työkykyriskien ennakointi ja työkykyjohtaminen
  6. Työkyvyn ylläpito kantaa hedelmää – työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee

 

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset

Jos työntekijän työkyky on merkittävästi alentunut ja hän on pitkään tai usein sairauspäivärahalla, on syytä tehdä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa hoito- ja kuntoutussuunnitelma sekä työkykyselvitys. Siinä selvitetään, voidaanko hänen työuraansa tukea työjärjestelyin esimerkiksi työnkuvan muutoksella tai tehtävien vaihdolla, vai tarvitaanko vakuutuslaitoksen ammatillista kuntoutusta esimerkiksi uudelleenkoulutuksella. Jos työntekijä ei hoidosta ja kuntoutuksesta huolimatta kykene palaamaan työhön noin vuoden pituisen sairauspoissaolojakson jälkeen, hän voi hakea osa-aikaista tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä joko määräaikaisena tai toistaiseksi. Määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä kutsutaan kuntoutustueksi. Kuntoutustuen myöntämisen edellytys on selkeä hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Työkyvyttömyyseläkettä voidaan myöntää työntekijälle, jos työkyky on alentunut sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajaksi. Täyden työeläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut 60-prosenttisesti, osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada 40 prosenttia alentuneella työkyvyllä. Hakijan tulee olla vähintään 17 vuotta, mutta ei vielä täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään yleisen työkyvyttömyyden perusteella, julkisella sektorilla on taasen käytössä ammatillinen työkyvyttömyys.

 

Miten työkyvyttömyyseläkettä haetaan?

Työkyvyttömyyseläkettä työntekijä hakee itse omasta työeläkelaitoksesta. Sen liitteeksi tarvitaan työterveyslääkärin B-lausunto terveydentilasta ja toimintakyvystä. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä päättää työeläkelaitos. Työkyvyn alentumisen lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa hakijan ikä, koulutus, aikaisempi työkokemus, asuinpaikka ja se, onko olemassa työtä, jota hakija voisi sairaudestaan huolimatta tehdä. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta Kelan sivuilta.

Nykyisin yhä useammalle hakijalle myönnetään täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijasta määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki. Vuonna 2020 työeläkejärjestelmässä tehtiin uusia hakemuksia koskevia ratkaisuja 23 500, joista hylättiin 34 prosenttia. Hakemusten käsittelyaika oli keskimäärin 46 päivää.

 

Työkyvyttömyyseläkkeen syyt

Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurimmat ryhmät olivat vuonna 2020 mielenterveyden häiriöt (44 %), tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (24 %), hermoston sairaudet (9 %) ja verenkiertoelinten sairaudet (6 %). Mielenterveyden häiriöiden osuus on ollut suurin vuodesta 2000 lähtien. Mielenterveyshäiriöiden merkitys sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkkeiden syynä on kasvanut erityisesti nuorten keskuudessa.

Tekemämme ennusteen mukaan joka neljännellä 40–45-vuotiaalla suomalaisella on yksi tai useampi riskitekijä, joka kasvattaa todennäköisyyttä pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen.

 

Työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuvat menetykset

Taloudellisesti työkyvyttömyyseläke tuo menetyksiä sekä työntekijälle että työnantajalle. Vaikka päätös eläkkeen hakemisesta voi tuoda työntekijälle toivoa pitkään jatkuneeseen kipuiluun jaksamisen rajoilla, merkitsee se aina suuria muutoksia hänen elämäänsä. Täysi ja toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke päättää työsuhteen ja työntekijän tulotaso putoaa, sillä eläke on aina ansiotuloja pienempi. Mitä lyhyemmäksi työura jää, sitä pienempi on eläke.

Eläkkeelle jäädessään työntekijä joutuu myös itse maksamaan kaikista lääkärikäynneistä, lääkkeistä, kuntoutuksesta ja mahdollisista apuvälineistä. Ennenaikainen eläköityminen vaatii myös luopumista työyhteisöstä, työn tuottamasta tyydytyksestä sekä sopeutumista työelämän rytmin vaihtumisesta omatoimiseen elämään.

Työnantajan taloudelliset menot koostuvat puolestaan alun sairausajan palkasta, töiden järjestelemisestä, työn jakamisesta aiheutuvista mahdollisista ylitöistä, uuden työntekijän rekrytoinnista sekä hänen perehdytyksestään. Eritoten suurille työnantajille koituu merkittäviä kuluja työkyvyttömyyseläkkeistä.

 

Työkykyriskien ennakointi ja työkykyjohtaminen

Työyhteisön hyvinvointia voi seurata ja mitata kyselyillä ja digitaalisilla ratkaisuilla. Terveystalon tieteellisesti validoitu Terveyskysely ennustaa luotettavasti tulevia sairauspoissaoloja (alle vuoden työkyvyttömyys) sekä työkyvyttömyysetuuksia (yli vuoden työkyvyttömyys) kattaen kuntoutustuet ja työkyvyttömyyseläkkeet. Terveyskyselyn aihealueet ovat elämäntavat, tuki- ja liikuntaelinongelmat, kipu ja fyysisen toiminnan haitta, mieliala, stressi ja uupumus, unihäiriöt ja vireystila, pitkäaikaissairaudet, diabetesriski ja oma arvio työkyvystä. Säännöllisesti toteutettujen kyselyjen avulla pystytään ennakoimaan ja hallitsemaan paremmin sairauspoissaoloja ja työkykyriskejä.

Työkykyjohtaminen on työterveyden toimintamalli, jonka avulla työnantaja voi ylläpitää työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä, vähentää sairauslomien määrää, pidentää työuria ja alentaa tekemättömän työn kustannuksia. Terveystalon työkykyjohtamisessa yhdistyvät lääketieteellinen asiantuntijuus, edistyneet digitaaliset ratkaisut ja tieteellisesti validoidut mittarit. Työkykyriskien ennakointiin kehitetty Ethydi-tekoäly tunnistaa mm. Terveyskyselyn ja Oma Terveys -sovelluksen kautta kerätyn datan perusteella työkyvyn heikkenemiseen liittyviä ennakoivia signaaleja, ja lähettää työterveyslääkärille tai -hoitajalle signaalin. Tunnistetun signaalin jälkeen työterveyshoitaja kontaktoi työntekijän, kartoittaa tilannetta ja ohjaa hänet oikean asiantuntijan hoitoon ja hoitopolulle. Yrityspäättäjille kehitettyihin järjestelmiin kertyy dataa yrityksen yleistilanteesta ja työkykyyn liittyvien tavoitteiden edistymisestä, mikä auttaa johtamaan yrityksen työntekijöiden työkykyä yhdessä Terveystalon asiantuntijoiden kanssa.

 

Työkyvyn ylläpito kantaa hedelmää – työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee

Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on laskenut viime vuosina. Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkettä sai noin 130 900 henkilöä, joista noin viidennes sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Vastaavasti vuonna 2012 eläkkeen saajia oli lähes 260 000.

Tätä voi selittää työikäisten elintapojen kohentuminen sekä työnantajien panostaminen johtamiseen, työyhteisöön, työoloihin, työhyvinvointiin ja työterveyspalveluihin. Työterveyshuollon painopisteen siirtymistä sairaudenhoidosta ennaltaehkäisyyn on myös pidetty keskeisenä toimenpiteenä.

Terveystalon teettämän selvityksen mukaan yhä useampi työntekijä jää osatyökyvyttömyyseläkkeelle täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Osatyökyvyttömyyseläkkeen eläkemeno on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen eläkemenosta, joten kehityksellä on merkittävä vaikutus eläkemenojen suuruuteen. Osatyökyvyttömyyseläkkeessä työntekijän tietotaito ja osaaminen ovat edelleen organisaation käytössä ja työntekijälle itselleen karttuu eläkettä myös osa-aikatyöstä. Työelämässä pysyminen on usein myös hyvinvointia tukeva tekijä. Julkisella sektorilla – erityisesti kunnissa – suositaan osaratkaisuja.

 

 (Lähteet: Findikaattori.fi ja Eläketurvakeskus)