Sairauspoissaolojen ja tekemättömän työn kustannukset sekä työterveyden vaikuttavuus

Sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä lankeaa suomalaisille organisaatioille suuri lasku vuosittain. Työterveyden tavoitteena on pienentää tätä laskua ja lisätä työn tuottavuutta. Tässä osiossa avataan, mistä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden kustannukset muodostuvat ja miten työterveyden vaikuttavuutta voidaan seurata.

Hanki työterveys helposti verkossa


Sisällysluettelo

  1. Sairauspoissaolojen kustannukset
  2. Tekemättömän työn kustannukset
  3. Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiset työeläkemaksut ja maksuluokka
  4. Kelan korvausluokat I ja II
  5. Sairauspoissaolokorvausten maksaminen
  6. Sairauspäiväraha työntekijälle
  7. Työterveyden vaikuttavuus
  8. Työterveyden raportointi


Sairauspoissaolojen kustannukset

Sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajalle vuosittain 5–15 työpäivän menetyksen työntekijää kohden. Euroissa kustannukset ovat vuosittain työnantajalle noin 1 500 euroa työntekijää kohden ja kansantaloudelle noin kolme miljardia euroa. Sairauspoissaoloilla on välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Välittömiä kustannuksia ovat esimerkiksi sairausajalta maksettu palkka ja sijaisen hankkimisen kustannukset tai maksetut ylityökorvaukset. Välilliset kustannukset liittyvät esimerkiksi organisaation tuotannon tai palvelujen häiriöihin tai laadun heikentymiseen.

 

Tekemättömän työn kustannukset

Tekemättömän työn kustannusten määrittely perustuu Terveystalo Kustannusanalyysiin. Tekemättömän työn kustannus saadaan, kun lasketaan yhteen sairaus- ja tapaturmapoissaolojen palkkakustannukset, lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut, työeläkevakuutuksen työkyvyttömyysmaksut sekä panostukset työterveyteen. Vuonna 2013 tekemättömän työn kustannukset koko Suomen yrityssektoriin suhteutettuna olivat 4,5–5 miljardia euroa. Suorat kustannukset olivat 3–13,5 prosenttia yrityksen vuotuisesta palkkasummasta tai 1 400–5 400 euroa henkilötyövuotta kohden. Tehokkaalla työkykyjohtamisella Suomen yksityissektorilla voitaisiin säästää 1,3 miljardia euroa vuosittain.

 

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiset työeläkemaksut ja maksuluokka

Työeläkemaksu on yksi työnantajan lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista, ja työnantaja perii siitä osan työntekijältä palkanmaksun yhteydessä. Maksun suuruuteen vaikuttaa työnantajan koko ja suurtyönantajalla myös maksuluokka, joka määräytyy toteutuneiden työkyvyttömyyseläketapausten perusteella. Työnantajan koon kasvaessa myös maksuluokan merkitys kasvaa. Siksi työnantaja voi vaikuttaa työeläkemaksuihinsa kehittämällä työhyvinvointia: mitä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä, sitä pienemmin maksuin työnantaja selviää. Erityisen kalliiksi työnantajalle käy nuoren työntekijän työkyvyttömyyseläke, sillä työntekijän ikä vaikuttaa kustannuksiin.

 

Kelan korvausluokat I ja II

Työnantaja saa Kelalta korvausta työterveyden kustannuksista, kunhan toiminta noudattaa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita ja palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Korvauksen saa tietyistä Kelan määrittelemistä työterveyden palveluista. Kela vahvistaa laskennalliset enimmäismäärät vuosittain jälkikäteen yleistä kustannuskehitystä vastaaviksi. Työterveyden kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan.

Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta.

Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyden lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

Työnantaja hakee korvauksia takautuvasti kirjanpitonsa mukaisen tilikauden ajalta, ja hakemuksessa esitetyt kustannukset perustuvat kirjanpitoon. Korvausta haetaan yhdellä hakemuksella, vaikka palveluja olisi ostettu eri toimipaikoille usealta eri palveluntuottajalta tai palveluntuottaja olisi vaihtunut kesken tilikauden.

Työkykyä ja työhyvinvointia voidaan kehittää myös työterveyspalveluilla, jotka eivät ole Kela-korvattavia. Esimerkiksi erikoislääkärin palvelut ja tutkimukset korvataan vain silloin, kun työterveyslääkäri on pyytänyt erikoislääkärin konsultaatioita arvioidakseen työntekijän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia.

 

Sairauspoissaolokorvausten maksaminen

Kela maksaa lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa. Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työntekijä saa työsuhteen perusteella sairausajan palkkaa. Osasairauspäiväraha puolestaan maksetaan työnantajalle, jos työntekijä saa kokoaikaisen työsuhteen perusteella täyttä kokoaikatyön palkkaa. Sairauspäivärahan maksamisesta työnantajalle pitää olla sovittu myös työsuhteen ehdoissa.

 

Sairauspäiväraha työntekijälle

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sairauspäivärahaan voi saada 50 arki - päivän jatkoajan, jos työntekijä on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajalta, mutta sairastuu uudelleen oltuaan töissä yli 30 päivää. Sairauspäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen, joka on yleensä sairastumispäivä ja seuraavat 9 arkipäivää. Työterveyden arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä tehdään viimeistään silloin kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä. 90 sairauspäivää voivat kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista. Jos sairaus jatkuu yli vuoden, työntekijä voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.

 

Työterveyden vaikuttavuus

Työterveydellä täytyy olla hyvää työterveyshuoltokäytäntöä noudattava kirjallinen laatujärjestelmä. Toiminnan täytyy olla lain mukaisesti suunnitelmallista ja tavoitteellista. Työpaikka ja työterveyden palveluntarjoaja asettavat työterveystoiminnalle tavoitteet, jotka on määritetty työpaikan tarpeiden mukaan. Tavoitteet kirjataan työterveyden toimintasuunnitelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Työterveyden menetelmät ovat vaikuttavia, kun ne edistävät terveyttä ja työkykyä sekä ehkäisevät sairastumisia ja työkyvyttömyyttä. Vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää, että työterveyspalvelut on kytketty työpaikan omiin tavoitteisiin ja toimiin. Työterveyden vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraamalla:

  • toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä
  • työntekijöiden altistumista, työtapaturmia ja ammattitauteja
  • työntekijöiden terveydentilaa, työkykyä ja sairauspoissaoloja
  • työterveyden omia toimintatapoja
  • tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista
  • asiakastyytyväisyyttä.

 

Työterveyden raportointi

Työterveyteen kertyy paljon tietoa henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista, kuten vastaanottokäyntien ja sairauspoissaolojen syistä, työkykyriskeistä sekä niistä kertyvistä kustannuksista. Tietoa raportoidaan asiakkaalle yhdessä sovittujen mittareiden muodossa. Raportoinnin avulla voidaan tehostaa asiakasorganisaation henkilöstöriskien varhaista tunnistamista sekä toimenpiteiden oikea-aikaista suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi raportit tukevat asiakasorganisaation kanssa tehtävää yhteistyötä henkilöstön toiminta- ja työkyvyn edistämiseksi ja säilyttämiseksi. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan sovituilla mittareilla.

 

Hanki työterveys helposti verkossa