Yhteisöllisyydellä on väliä – pitkittyneessä poikkeustilanteessa viestinnän merkitys korostuu

16.11.2020Blogi

Haastavat ajat vaativat työyhteisöltä entistä parempaa panostusta yhteisöllisyyteen.

Suomalaisilla työpaikoilla on eletty enemmän tai vähemmän poikkeuksellista aikaa aina maaliskuusta saakka. Koronavirus on laittanut samalla monen työpaikan työarjen kokonaan uusiksi, ja etenkin asiantuntijatyössä kaikki työ on saattanut hoitua etätyönä jo yli puolen vuoden ajan. 

Epävarmuus ja tietämättömyys ovat uhka myös hyvinvoinnille. Siksi Terveystalon organisaatiopsykologi Karoliina Mellanen muistuttaa, että epävarmoina aikoina viestinnän roolia ei kannata aliarvioida.

– Vaikka mitään kerrottavaa ei ole, on silti parempi viestiä kuin olla viestimättä. Muuten vaarana on, että erilaiset huhut ja spekulaatiot esimerkiksi yt-neuvotteluista lähtevät liikkeelle. Tällöin epävarmuus lisääntyy lumipalloefektin lailla koko työyhteisössä, Mellanen kertoo. 

Yhteisöllisyydellä on väliä

Mellasen mukaan viestinnän merkitys täytyy huomioida aina johtoryhmätasolta saakka. Näin se jalkautuu organisaation joka kolkkaan.

– Esimiesten rooli on tärkeä, ja esimiehen onkin hyvä muistaa, että hän näyttää omalla tekemisellään mallia siitä, mikä on hyväksyttävää ja toivottavaa, ja mikä taas ei ole sallittua. Jos esimies ei esimerkiksi koskaan osallistu työpaikan yhteisiin kahvihetkiin, työyhteisölle välittyy viesti, ettei yhteisöllisyydellä ole väliä. 

Sama sääntö pätee, vaikka kahvihetket olisivatkin virtuaalisia. 

– Monet ovat löytäneet hyviä, omaan työyhteisöön sopivia tapoja. Erilaiset kahvihetket tai päivää rytmittävät tauot ovat tosi tärkeitä, vaikka työkavereita ei näkisikään livenä. 

Oikeus tulla nähdyksi

Mellanen toivoo, että virtuaalisiin tapaamisiinkin osallistuttaisiin ainakin ajoittain tietokoneen kamera päällä.  

– Ainakin alussa olisi aina hyvä käydä kierros läpi niin, että kamerat ovat päällä. Sillä on psykologinen merkitys: näin jokainen tulee nähdyksi ja kaikki muistavat, että samat tutut työkaverit ovat läsnä ruudun takana. 

Tiimipäiviäkään ei saisi koronasta huolimatta unohtaa kokonaan. Mellanen muistuttaa, että ne lisäävät työyhteisön yhteisöllisyyttä.

– Tiimipäiviä voi viettää esimerkiksi ulkona siten, että työporukan kanssa ulkoillaan yhdessä tai vaikka pienemmissä ryhmissä. On tärkeää, että poistumme välillä sisältä ja kohtaamme työkavereita myös kasvotusten. Jos vietämme aikaa vain 2D-maailmassa ruutujen takana, paljon sanatonta viestintää ja informaatiota katoaa. 

Kaikki tunteet sallittuja

Mellanen muistuttaa, että pitkittynyt poikkeusaika voi nostaa monenlaisia tunteita ilmaan. Kaikki tunteet ovat sallittuja, ja jokainen reagoi tilanteeseen yksilöllisesti.

– Se on hyvä pitää mielessä myös sitten, kun työpaikoille voidaan palata. Kaikki eivät välttämättä innostu paluusta työpaikoille. Monelle etätyö on ollut henkireikä, joka on lisännyt vapaa-aikaa ja parantanut keskittymistä. 

Mellanen kehottaa keskustelemaan, miten korona-aika on vaikuttanut työntekijöiden arkeen. 

– On tärkeä luoda turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa näistä asioista voi keskustella. Vaikka etätyö olisi sujunut näennäisesti hyvin, työpaikalla voi unohtua, että yksin asuvalle riskiryhmään kuuluvalle tilanne on voinut olla täyttä helvettiä.

Ylipäätään omista tunteistaan on hyvä puhua. Keskustelun voi avata esimerkiksi kysymällä, millä fiiliksellä työporukka sattuu olemaan juuri tällä viikolla ja miltä etätyö tuntuu. Nopeiden kahvihetkien lisäksi ihmiset kaipaavat syvempää yhteyttä toisiin ja yhteiselle reflektoinnille ja keskustelulla on hyvä varata myös aikaa.

– Tunteiden avulla voi samaistua myös muiden kokemuksiin, Mellanen huomauttaa. 

Pysyviä muutoksia

Poikkeusaika on muuttanut työelämää varmasti pysyvästi, ja monella työpaikalla digitalisaatio ja sen mahdollisuudet on valjastettu täydellä voimalla käyttöön. Kun paluu normaalimpaan aikaan joskus koittaa, Mellanen toivoo, että digitalisaation ja etätyön mahdollisuudet otetaan jatkossakin huomioon. 

– Toivon, että työelämä kehittyy sellaiseen suuntaan, missä yhteistyötä tukeva toiminta ja esimerkiksi ideointipalaverit tapahtuvat toimistolla, mutta etätöitäkin saa halutessaan jatkaa, Mellanen sanoo.

Kotiin ei ole kuitenkaan hyvä linnoittautua loputtomiin. Jos työkavereita ei näe koskaan, on yhteisöllisyyttä vaikea rakentaa. 

– Siksi myös etänä työskentelevän tiimin olisi hyvä tavata säännöllisesti myös kasvokkain – vaikka sitten ulkona, jos tilanne sitä vaatii.

Yhteisöllisyyden lisäämiseen voi ottaa tueksi myös Terveystalon tarjoaman Inhimillisen tehokkuuden valmennuksen. Myös etäjohtamisen valmennuksista voi olla paljon apua tilanteen setvimiseen. 

– Poikkeuksellisessa tilanteessa voi tulla helposti tunne, ettei voi itse vaikuttaa asioihin. Jos elämä tuntuu hallitsemattomalta, toivottomalta tai yksinäisemmältä, kannattaa ehdottomasti pyytää tilanteeseen apua, Mellanen vinkkaa.

Lue myös