Vastapainoa toimistotyölle työnantajan tuella

7.1.2021

Työnantajan panostuksilla voi olla merkittävä rooli uusien liikkumistottumusten saattamisessa osaksi arkea. Pitkällä aikavälillä kannustaminen palkitaan parempana työhyvinvointina ja vähentyneinä sairauspoissaoloina.

Vuodenvaihteessa moni havahtuu pohtimaan omaa kuntoaan ja hyvinvointiaan, ja useimmat päättävät aloittaa uuden vuoden lisäämällä arkeensa liikuntaa.

Hyvinvointiin panostaminen kannattaa myös työnantajan näkökulmasta: liikunnalla on tutkimusten mukaan positiivinen, ennaltaehkäisevä vaikutus jopa 20 eri sairausryhmään, sekä lisäksi myönteinen vaikutus omaan koettuun hyvinvointiin ja työkykyyn.

– Liikkumattomuuden on todettu olevan yhteydessä niin ylipainoon ja siihen liittyviin terveysriskeihin kuin verenpainetautiin ja sepelvaltimotautiriskiin. WHO jopa luokittelee liikkumattomuuden neljänneksi suurimmaksi itsenäiseksi kuoleman riskitekijäksi, listaa Terveystalon johtavatyöfysioterapeutti Janina Achrén.

Pahin liikkumattomuus johtuu juuri siitä pitkäkestoisesta istumisesta, joka on monelle toimistotyöläiselle nykyään normaalia arkea. Erityisen huolestuttavaa on se, että ongelma ei välttämättä ratkea pelkällä vapaa-ajan liikunnalla, vaan tärkeää olisi nimenomaan pystyä tuomaan pieniä aktiivisuushetkiä työpäivien keskelle, katkaisemaan paikallaanoloa.

Työnantajan tarjoamilla mahdollisuuksilla ja tuella voikin olla suuri merkitys elintapojen muokkaamisessa kohti parempaa.

 – Liikkumattomuudella on valitettavasti hintalappunsa, joten oman henkilöstön työkyky ja hyvinvointi on varmasti jokaisen työnantajan intressi taloudellisestakin näkökulmasta. Näen, että työnantajalla on avainasema luoda suotuisat puitteet työntekijöiden liikkumiselle. Hyvällä esimerkillä johtaminen ja aktiivisen työilmapiirin luominen ovat helppoja keinoja innostaa alaisiaan, Achrén sanoo.

Achrén toivoo, että työnantajat pohtisivat tosissaan, millaisin panostuksin he voisivat lisätä työntekijöidensä arkiaktiivisuutta ja liikkumista.

 – Tähän on onneksi olemassa useita hyviä keinoja; esimerkiksi liikuntasetelit, taukojumpat, liikunnalle korvamerkattu aika työpäivän aikana tai liikuntasovelluksen tarjoaminen, hän mainitsee.

Mikrotreenit sujahtavat vaivatta osaksi arkea – palautumisella suuri rooli

Erilaiset liikuntasovellukset ovat viime aikoina kasvattaneet suosiotaan – niin myös vuonna 2013 perustettu nettipalvelu Yogaia. Palvelun tuntivalikoima on laaja: harjoitukset ovat lyhimmillään 5 minuutin mittaisia ja lajikirjo kattaa niin joogaa, venyttelyä, tehotreeniä kuin mindfulnessia. Yogaian valttikortti on joustavuus – treenata voi omilla ehdoilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

– Yogaia sai alkunsa ajatuksesta tuoda joogasalikokemus livenä kotiin, mutta palvelua on kehitetty asiakkaiden toiveiden mukaan. Aluksi tarjosimme vain livetunteja, mutta tallenteiden suosio on huomattu. Arki helpottuu ja valinnanvaraa on enemmän, kun elämää ei tarvitse suunnitella treenien mukaan, vaan ne voi aikatauluttaa itselle sopiviin hetkiin, kertoo operatiivinen johtaja ja psykologi Kaisa Soininen Yogaialta.

– Toinen selvä trendi on ollut lyhyiden tuntien suosion nousu. Alkuvuosina tarjosimme vain 45–90 minuutin tunteja, mutta nykyään suosituimmat tuntimme ovat kestoltaan 20 minuuttia tai sen alle. Kukaan ei lähde kuntosalille pelkän 10 minuutin ryhmäliikuntatunnin vuoksi, mutta kun treeni kulkee mukana, se sujahtaa helposti osaksi päivää.

Viiden tai kymmenen minuutin treeni voi kuulostaa vaatimattomalta, mutta pienilläkin liikuntapanostuksilla saadaan hyötyjä irti.

– Harjoituksen tehtyään virkistävän vaikutuksen huomaa. Taukojen pitäminen myös lisää tutkitusti tehokkuutta – 5 minuutin treeni voi siis maksaa itsensä takaisin jo samana päivänä! Mahdollistamalla pienten liikunta-annosten tuominen työpäiviin voidaan pitkällä aikavälillä vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin.

Yogaiasta saa tukea myös osa-alueeseen, joka monella hektisen elämän tuoksinassa unohtuu: palautumiseen.

– Moni painaa aamusta iltaan askareesta toiseen, ja väliajat vietetään paikoillaan puhelimen tai muun ruudun äärellä. Hyvinvoinnin ja työterveyden kannalta tärkeää olisi pyhittää aikaa myös rentoutumiselle – se palauttaa, parantaa unta ja valmistelee meidät seuraavaan päivään. Jos aloittaisi päivän esimerkiksi rennolla venyttelyllä ja rauhoittuisi iltaisin mindfulness-harjoituksen avulla, vaikutus olossa ja vireystilassa voisi yllättää monet, Soininen pohtii.

Lue myös:

Liikkumaan matalalla kynnyksellä – pienillä valinnoilla on suuri merkitys
Kuinka huomioida ergonomia etätyössä? Työfysioterapeutin vinkit kotitoimistolle
Parempaa keskittymiskykyä ja helpotusta stressiin mindfullnessista