Vaikuttavasta hoidosta kannattaa maksaa

3.2.2015Blogi

Kun menetetty työpanos ja sairauspoissaolot muutetaan euroiksi, puhutaan koko yhteiskunnan tasolla miljardien kuluerästä vuosittain. Tätä arviota tukee myös jo kolmatta kertaa toteutetun Työkykyjohtamisen benchmark –tutkimuksesta saadut tulokset. Siihen osallistuneiden organisaation sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä aiheutuvat kokonaiskustannukset vaihtelivat 1400–5400 euron välillä työntekijää kohden vuodessa ja ne olivat jopa 3–13,5 % yrityksen palkkasummasta. Työterveyslaitos on päätynyt samansuuntaiseen arvioon, jonka mukaan koko Suomen tekemättömän työn kustannukset ovat jopa 4,5 miljardia euroa.

Työterveys mielletään perinteisesti kustannukseksi. Kulu muuttuu investoinniksi, kun vaikuttavuus voidaan todentaa konkreettisin luvuin. Työkykyjohtamiseen investoineiden yritysten tekemättömän työn kustannukset ovat lähes puolittuneet tarkastelujakson aikana (Työkykyjohtamisen benchmark –tutkimus). Kohderyhmässä muun muassa sairauspoissaolot olivat laskeneet vuoden 2008 jälkeen kahdella prosenttiyksiköllä 4,9 prosenttiin, joissakin jopa puolittuneet. Työkykyjohtamiseen investoitu lisäeuro on tuottanut nettona 6 euroa vuonna 2013, kun vastaava tulos muissa yrityksissä on nollan paikkeilla.


Parhaimmat tulokset on saavutettu yrityksissä, joissa työkykyjohtaminen on osa yrityksen johtamista ja se on ollut pitkäjänteisestä. Oikea-aikainen ja ennaltaehkäisevä hyvä lääkärityö yhdistettynä kokonaisvaltaiseen varhaiseen työkykyjohtamiseen on koko onnistumisen kulmakivi.

Työterveydellä on ratkaiseva rooli työntekijöiden terveydentilan aktiivisessa seuraamisessa ja poikkeamien havaitsemisessa riittävän ajoissa. Hyvänä esimerkkinä vaikuttavasta työkyvyn johtamisesta on kansansairautemme tyypin 2 diabetes. Sitä sairastaa yli puoli miljoonaa suomalaista ja lähes puolet tietämättään. Varhaisella diagnoosilla ja oikealla hoidolla on ratkaiseva merkitys sairauden etenemiseen, mahdollisiin liitännäissairauksiin ja työkykyyn.  Terveystalossa lääkärit pystyvät modernein tietotyökaluin seuraamaan muun muassa diabeteksen riskiryhmään kuuluvia tai jo diabetekseen sairastuneiden hoitotasapainoa aikaisempaa tarkemmin.  Riskiryhmään kuuluvat kyetään seulomaan varhaisessa vaiheessa ja tarvittava hoito käynnistämään riittävän ajoissa.  Parhaimmassa tapauksessa sairastuminen pystytään välttämään lähes kokonaan ja työkyky säilyy eläkeikään saakka. Tieto ja työkalut yhdistettynä osaamiseen tuottavat mitattavaa vaikuttavuutta.

Toinen konkreettinen esimerkki on päänsäryn ja työkyvyn yhteys. Migreenin hoitoon erikoistuneen neurologi Markku Nissilän mukaan pääsäryn vuoksi tapahtuneen kuuden lääkärissäkäynnin jälkeen vain 50 prosentilla potilaista on oikea diagnoosi.  Tämän vuoksi huonosti diagnosoidun ja hoitamattoman migreenin takia menetetään vuositasolla 2 miljoonaa työpäivää. Rahaksi muutettuna tämä tekee noin 700 miljoonaa euroa vuodessa.

Diabeteksen kohdalla tilastot näyttävät vieläkin synkemmiltä. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabeetikko on 10 kertaa enemmän poissa töistä ja päätyy todennäköisemmin ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle kuin hyvässä hoitotasapainossa oleva henkilö.

Suomen kilpailukyky paranee merkittävästi, jos pyrimme aktiivisesti pienentämään tekemättömän työn kustannuksia. Aloittaa voi vaikka migreenin tai diabeteksen hoitamisesta.

Lasse Parvinen
Lasse Parvinen Johtaja, palvelukehitys