Työterveyshoitaja on terveellisen ja turvallisen työn asiantuntija

15.2.2021Blogi

Työterveyshoitaja on toimivan työterveyden avainhenkilö. Mitä syvemmin hän tuntee organisaation toimintaa, sitä vaikuttavampia tuloksia työterveydessä saadaan aikaan. Terveystalossa jo lähes 10 vuotta työskennellyt työterveyshoitaja Elina Paganus peräänkuuluttaa aktiivista yhteistyötä ja välitöntä vuorovaikutusta, jotka luovat pohjan laadukkaalle palvelulle.

työterveyshoitaja työssään

Tällä hetkellä työterveyshoitajien työssä näkyvät vahvasti digitalisaation tuomat muutokset. Koronan myötä etätyön määrä on kasvanut ja toisaalta perinteisillä lähityötä tekevillä aloilla on menty harppauksia eteenpäin erilaisten verkkopohjaisten työkalujen hyödyntämisessä.

– Enää ei voida yksioikoisesti ajatella, että aloihin kohdistuva kuormitus olisi suoraviivaisesti tietotyössä kognitiivista ja suorittavassa työssä fyysistä. Etätöissä työergonomia on usein aika puutteellinen ja voi tuoda fyysisiä oireita. Toisaalta moni suorittavan työn tekijä on joutunut viime vuosina omaksumaan uusia digityökaluja, joiden oppiminen ja käyttäminen ovat lisänneet työn kognitiivista kuormitusta, Paganus kertoo.

Kun työntekijöiden kokonaiskuormitus kasvaa, näissä tilanteissa työterveyshoitaja on usein ensimmäinen kontakti joka auttaa, tukee ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Paganuksen mukaan työterveyshoitajan tärkein ominaisuus onkin osata kuunnella. Kuunnella yritysasiakasta, jotta ymmärtää organisaation toiminnan ja tavoitteet. Kuunnella esimiehiä, jotta voi tukea heitä esimiestyössä. Kuunnella vastaanotolla, jotta ymmärtää millaiseen asiaan haetaan ratkaisua, tai vielä parempi, miten suunnitella tulevaa, jottei isompia haasteita pääse syntymään. 

– Esimiesten jaksaminen on asia, johon panostamalla saadaan vaikutuksia koko työyhteisöön. Esimiesten tehtävä on auttaa tiimiä kukoistamaan, ja jos esimies uupuu, se näkyy väistämättä työyhteisössä ja vaikuttaa tiimin suoritukseen.

Vaikuttavimmat tulokset onnistuvat yhteistyöllä

Työterveyden vaikuttavuus punnitaan siinä kuinka hyvin organisaation työkykyä saadaan varmistettua. Työkykyjohtaminen on yrityksen johdon ja työterveyden tiimityötä, jossa molemmat osallistuvat jatkuvan kehittämisen periaatteiden mukaisesti aktiivisesti arviointiin, suunnitteluun ja toteutukseen.

Aivan ensimmäisenä organisaation tulisi tehdä riskikartoitus, mutta sen tuntuessa liian haasteelliselta, voi aina saada apua työterveydestä. Riskikartoituksessa tunnistetaan asiat, joihin tulisi miettiä ratkaisuja ja työterveyden tekemä työpaikkaselvitys avartaa tätä potentiaalisten riskien näkymää. 

Työpaikkaselvityksen avulla arvioidaan työympäristöstä, työstä ja työyhteisöstä aiheutuvien vaarojen, kuormitustekijöiden ja voimavarojen merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Työpaikkaselvityksessä selvitetään 3-5 vuoden välein, tai aina työn muuttuessa, työympäristön mahdolliset altisteet ja kuormitustekijät ja se auttaa tunnistamaan riskejä, joihin työterveydessä voidaan puuttua ennakoivasti. 

– Käynti ei suinkaan ole ainoa asia, vaan selvitykseen tehdään sekä meillä että asiakkaalla paljon työtä etukäteen esitietokyselyiden ja haastatteluiden myötä. On aina hyvä, jos palautetilaisuudessa on paikalla työyhteisöä, jotta saadaan aikaiseksi rikasta keskustelua tuloksista.

Selvityksen pohjalta yhdessä laadittu toimintasuunnitelma perustuu aina työpaikkaselvitykseen ja antaa raamit koko vuoden tekemiselle. Lisäksi työterveyshoitajat seuraavat aina asiakasyrityksen poissaoloja ja käyntisyitä niiden taustalla, sekä analysoivat terveystarkastuksissa ja –kyselyissä kerättyä tietoa, jotta ennakoivassa työssä päästäisiin käsiksi myös pinnan alla kyteviin asioihin. Terveyskyselyiden työkykyriskien ennustuskyky on tieteellisesti todistettu ja niissä voi tulla esille asioita, joita toimintasuunnitelmaa tehdessä ei ole noussut esiin. Kuten esimerkiksi jaksamisen näkökulmasta haitallinen tapa suunnitella työvuoroja. 

– On turha miettiä miksi organisaatiossa on paljon poissaoloja ja uniongelmia ja jaksamishaasteita, jos työntekijöillä ei ole aikaa palautua työn välissä.

Työnantajien on hyvä muistaa, että ajan tasalla olevat työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma ovat myös työterveyden Kela-korvausten edellytys. Työterveyttä ei toki valjasteta Kelaa varten, vaan kaiken keskiössä on aina työntekijä ja työnantaja.

Moniammatillinen tiimi työterveyshoitajan ulottuvilla

Tehtävässään työterveyshoitajat eivät kuitenkaan ole yksin, vaan heillä on tukenaan moniammatillinen tiimi, jonka kanssa mietitään asiakaskohtaisesti oikeat palvelut asiakkaan tarpeisiin. Jotta asiakas saa parhaan mahdollisen hyödyn irti työterveyspalvelustaan, yhteistyön täytyy toimia. Avoin dialogi asiakasorganisaation kanssa on tarpeen, jotta yhdessä saadaan sanoitettua organisaatiokohtaiset ilmiöt ja niitä koskevat haasteet. 

– Tällöin voimme työterveystiimin kanssa laatia juuri näitä kipupisteitä koskevan suunnitelman ja kohdistaa toimenpiteet kaikkein suurimpiin riskitekijöihin. Työterveyden ei tule olla kaikille samanlaista, vaan se tulee nähdä mahdollisuutena kehittää toimintaa ja varmistaa yksilöiden työkykyä ja organisaation menestystä.