Työnantaja, tiesithän mitä on sopeutettu työ? Uusi ohje muistuttaa, että sairausloma ei ole automaattiratkaisu

30.9.2019

Työkyky ei ole aina sata tai nolla prosenttia vaan usein jotain siltä väliltä. Mitä työnantajan pitäisi tietää sairauslomista? Työterveyden ylilääkäri Unto Palonen vastaa viiteen ajankohtaiseen kysymykseen.

Uusi Käypä hoito -suositus sairauslomista

 

Sairauslomakäytännöstä on julkaistu uusi hoitohenkilökuntaa ohjaava Käypä hoito -suositus. Mikä nyt muuttuu, työterveyden ylilääkäri Unto Palonen?

”Uusi ohjeistus painottaa, että sairausloman tarve pitää aina miettiä huolellisesti. Sairausloman saaminen ei sinänsä helpotu tai vaikeudu.

Hyvä nyrkkisääntö on, että töihin paluuta pitää alkaa pohtia jo silloin, kun sairausloma alkaa.

Uuden ohjeen tavoitteena on terävöittää ja yhtenäistää sairauslomakäytäntöjä. Se on myös muistutus siitä, että sairausloma ei ole mikään automaattiratkaisu. Tärkeintä on arvioida potilaan työkyky tarkkaan: työstä on syytä olla pois silloin, kun sairaus estää työnteon ja sairausloma edistää paranemista. 

Pitkä poissaolo ei aina edistä paranemista esimerkiksi masennukseen sairastuneilla tai kroonisesta selkäkivusta kärsivillä potilailla. Sairausloma voi jopa pahentaa tilannetta, sillä aktiivisuus ja sosiaalisuus ovat monesti eduksi paranemiselle.”

Mitä työnantajan pitäisi tietää uudesta suosituksesta?

”Työnantajan tehtävä on järjestää asianmukainen työterveyshuolto. Lääkäri puolestaan arvioi työntekijän työkyvyn ja suhteuttaa sen hänen työtehtäviinsä. Myös hoitaja voi määrätä lyhyen sairausloman esimerkiksi flunssakaudella. 

Jos työkyky ei ole kadonnut kokonaan, työnantajan kannattaa pohtia vaihtoehtoisia järjestelyjä, Voisiko tilapäisillä työjärjestelyillä löytää työntekijälle esimerkiksi korvaavia tehtäviä, joihin senhetkinen työkyky riittää? Usein tarvitaan joustoa kaikilta osapuolilta, jotta tilanteisiin löytyy toimiva ratkaisu. Pienissä yrityksissä tämä voi olla haastavaa. Silloin kannattaa pitää pysyvä yhteys työterveyteen. Yhdessä neuvottelemalla pystytään usein etsimään keinoja työnteon ja kuntoutumisen yhdistämiseen.”

Millä perusteilla sairauslomaa suositellaan? 

”Paha mieli ei ole syy jäädä sairauslomalle. Jos työpaikalla tai yksityiselämässä on ongelmia, ne eivät ratkea olemalla pois töistä; toki esimerkiksi unettomuus- tai ahdistusoireet voivat vaatia hoitoa. Tämä ei muutu uuden ohjeistuksen seurauksena, mutta nyt lomakäytännöt toivottavasti yhtenäistyvät. 

Sairausloma perustuu aina lääkärin arvioon potilaan työkyvystä. Työterveyslääkäreillä on siihen laajaa erityisosaamista, kokemusta ja hyviä työkaluja.

Uusi käypä hoito -suositus listaa 16 kysymystä, joita lääkärin tulee pohtia. Lääkäri arvioi esimerkiksi, millaisesta kuormituksesta työntekijä selviää ja toisaalta minkälainen kuormitus hidastaa tai haittaa toipumista.

Sairausloman kesto määritellään sen mukaan, miten paranemisen ennakoidaan edistyvän. Lääkäri tapaa potilasta niin usein kuin on tarpeen. Joskus on hyvä tavata useinkin: tällä ehkäistään myös turhan pitkiä poissaoloja.

On tärkeää, että lääkäri selittää potilaalle hoitosuunnitelman, joka sisältää myös sairausloman perusteet. Vaikka sairauslomaa ei määrättäisi, potilas ei jää ilman hoitoa – tämä on syytä ymmärtää. Esimerkiksi työfysioterapialla voi olla iso vaikutus kuntoutumiseen.

Lääkärin tulee tuntea kunkin työn vaatimukset. Työterveyslääkärillä onkin yleensä hyvä käsitys potilaidensa työtehtävistä ja mahdollisuus tarvittaessa konsultoida myös työnantajaa.” 

Unto Palonen

Työterveyden ylilääkäri Unto Palonen 

Mitä on sopeutettu työ ja milloin se voi olla ratkaisu?

”Työtehtäviä voidaan muokata niin, että työntekijä ei tee kaikkia hänelle yleensä kuuluvia tehtäviä, vaikkapa raskaita nostoja. Työaikaa voidaan myös lyhentää. Samaan aikaan voidaan jatkaa työntekijän kuntoutusta, kuten esimerkiksi fysio- tai psykoterapiaa. 

Näistä tilapäisistä työjärjestelyistä käytetään nimityksiä sopeutettu, kevennetty tai mukautettu työ.

Sopeutettu työ on hyvä ratkaisu silloin, kun kunto ei vaadi täyttä sairauslomaa mutta toisaalta täydet työtehtävät eivät vielä onnistu. Työn muokkaaminen ja osasairauspäiväraha mahdollistavat osittaisen paluun työelämään. 

Työn muokkaamisesta päättää aina työnantaja. Työterveys ei ota kantaa työtehtäviin, ainoastaan työkykyyn. Yhteinen työkykyneuvottelu on toimiva työkalu monissa tilanteissa.”

Milloin kannattaa olla yhteydessä työterveyteen?

”Työterveys on oma erikoisalansa siinä missä ihotaudit tai ortopedia. Siksi työterveyslääkäri on paras asiantuntija arvioimaan työkykyä ja toimintakykyä työelämässä ja päättämään hoidosta ja kuntoutuksesta. 

On yhä yleisempää, että yleislääkäri tai toisen alan erikoislääkäri kirjoittaa potilaalle lähetteen työterveyslääkärille erityisesti silloin, kun sairausloma arvellaan kestävän pitkään. Näin päästään ajoissa pohtimaan, onko pitkälle sairauslomalle parempia vaihtoehtoja.” 

Lue myös: Korvaava työ - työkyvyn seuraava hittituote

Tilaa uutiskirje