Työkykyvalmennus auttaa, kun työstä selviytyminen on koetuksella
Työntekijän syystä tai toisesta heikentynyt työkyky on haastava tilanne niin työntekijälle itselleen kuin työnantajallekin. Molempia ilahduttava ratkaisu on kuitenkin löydettävissä – sitä helpommin, mitä aikaisemmin asiaan tartutaan. Työkykyvalmentaja on ammattilainen, joka on erikoistunut auttamaan tässä tilanteessa.
Sosiaalialan asiantuntijan, työkykyvalmentaja Johanna Rummukaisen tehtävä on auttaa, kun työntekijän jatkaminen nykyisessä työssä on uhattuna terveydellisistä tai muista työkykyyn vaikuttavista syistä. Hänen työnsä koostuu kahdesta eri osa-alueesta: Työterveyshuollossa hän on sosiaalialan asiantuntija ja toisaalta tekee työkykyvalmennusta myös vahinkovakuutus- ja eläkevakuutusyhtiöiden toimesta.
Molemmissa tehtävissä yhteistä on työn tavoite: saada asiakas siihen kuntoon, että hän pystyy vielä jatkamaan työelämässä. Joskus se merkitsee työntekijälle työnkuvan muokkausta, joskus uudelleen kouluttautumista ja alan vaihtamista.
– Kun työntekijällä alkaa olla paljon sairaspoissaoloja, työterveyslääkäri tai -hoitaja ohjaa lähteellä työntekijän luokseni. Asiakkaallani voi olla esimerkiksi selkä- tai olkapäävaivoja tai masennusta. Minun tehtäväni on kartoittaa hänen tilanteensa ja kertoa mitä eri ratkaisuvaihtoehtoja on tarjolla, kertoo Rummukainen.
Hän lähtee purkamaan ongelmia kartoittamalla työntekijän tilanteen.
– Jos työntekijä on ollut töistä pois jo pidempään, saattaa hänen mielessään olla jo ajatus työkyvyttömyyseläkkeestä, vaikka lääketieteellisesti näyttäisikin siltä, että työkykyä on jäljellä. Pyrin keskittymään jäljellä olevaan työkykyyn ja etsimään yhdessä vahvuuksia, joista löytää ainekset työhön paluuseen. Samalla pyrin vahvistamaan työntekijän uskoa itseen ja jaksamiseen.
Lisäkoulutus tai kuntoutus avaavat uusia polkuja
Kun työkyky on jostain syystä alentunut, vaihtoehtoja työssä jatkamiseen voivat olla esimerkiksi työnkuvan muuttaminen tai lisäkoulutus, jonka kautta työntekijä voi siirtyä uusiin tehtäviin joko saman työnantajan palveluksessa tai uudelle työnantajalle. Rummukainen kertoo työntekijälle kaikki eri vaihtoehdot ja selvittää sen, mitä mahdollisuuksia ammatillinen kuntoutus voisi tarjota.
Rummukaisen tarjoama apu on hyvin yksilöllistä, konkreettista ja käytännönläheistä. Hän tuntee kuntoutusta ja uudelleenkouluttautumista koskevan byrokratian ja lakipykälät. Usein käydään läpi myös toimeentuloon liittyviä kysymyksiä ja Rummukainen tunteekin hyvin uudelleen kouluttautumiseen tai kuntoutumiseen tarjolla olevat tuet ja etuudet.
– Tehtäväni on opastaa asiakas oikean avun lähteelle. Pyrin vahvistamaan hänen itseohjautumistaan, mutta autan tarvittaessa myös eri lomakkeiden ja hakemusten kanssa. Teen tiivistä yhteistyötä muun muassa työnantajien, oppilaitosten, eläke- ja vahinkovakuutusyhtiöiden sekä Kelan kanssa.
Silloin kun työeläkeyhtiö tai vahinkovakuutusyhtiö sitoutuvat työntekijän kuntoutukseen ja tarvittaessa uudelleenkoulutukseen, Johanna on mukana uudelleen työllistymisen prosessissa alusta aina siihen saakka, että uusi työ- tai koulutuspaikka löytyy ja toimeentuloon liittyvät asiat on selvitetty.
Kun hitsarista tuli esimies
Rummukainen kertoo esimerkin, jossa hitsarin fyysinen toimintakyky ei enää kestänyt hänen tehtävässään jatkamista. Yhdessä asiakkaan ja työnantajan kanssa Rummukainen suunnitteli hänelle koulutuspaketin, jonka kautta hän sai valmiudet toimia esimiehenä samassa työpaikassa.
– Toinen asiakas tuli luokseni lääkärin lähetteellä. Hänellä oli niin pahoja tuki- ja liikuntaelinvaivoja, ettei hän suoriutunut enää keittiöpuolen työtehtävistä. Kerroin hänelle, mitä vaihtoehtoja ammatillinen kuntoutus tarjoaa ja käynnistimmekin haun kuntoutukseen. Kun hän sai myönteisen ennakkopäätöksen työeläkeyhtiöltä, aloimme yhdessä kartoittaa hänen vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Entisellä työnantajalla ei ollut sopivaa tehtävää uudella toimenkuvalla, joten haarukoimme, mitä potentiaalisia työpaikkoja on omalla asuinalueella. Selvitimme myös mahdollisuutta päästä työkokeiluun, ja hän pääsikin ohjaustehtäviin työkokeilun kautta. Työkokeilun ajalta työeläkeyhtiö maksoi työntekijän työskentelyyn tarvittavat korvaukset.
Mitä aiemmin työkykypulmiin haetaan apua, sitä nopeammin voidaan ratkaista sairauspoissaolojen kierre
Työnantajalle työkykyvalmentajan palvelujen käyttäminen tuo monia etuja. Mitä aikaisemmassa vaiheessa työkykypulmiin haetaan apua, sitä nopeammin voidaan katkaista sairauspoissaolojen kierre ja löytää mielekäs ratkaisu työntekijän tilanteeseen. Tämä on työnantajalta kaikille selkeä viesti työntekijöiden arvostamisesta ja osoitus sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuun kantamisesta.
Näin päästään myös täyttämään työntekijältä vapautuva tehtävä ja yleensä vältetään eläkevastuun realisoituminen. Pidempi työura on mielekäs myös yhteiskunnan ja talouden kannalta.
Tärkein etu on kuitenkin se, että työntekijä pääsee vielä kerryttämään omaa eläkettään ja elämään mielekästä elämää.
– Parasta työssäni on se, kun löytyy ihmisen näköinen, hänen jaksamistaan ja osaamistaan vastaava suunnitelma. Hienoa on myös työn monipuolisuus ja vaihtelevuus. Kahta samanlaista ihmisen tarinaa tai ratkaisua ei kohdalleni ole tullut. Ihmisen omien vahvuuksien ja konkreettisten ratkaisujen löytäminen on aina palkitsevaa, Rummukainen kertoo.
Lue lisää aiheesta
Terveystalo on Suomen terveydenhuoltoalan digimenestyjä 2024
Suomen Digimenestyjät 2024 -tutkimus arvioi 65 suuren suomalaisyrityksen digitaalista kilpailukykyä sähköisten kanavien asiakaskokemuksen näkökulmasta. Tänä vuonna Terveystalo suoriutui tutkimuksen terveydenhuoltoalan yrityksistä parhaiten.
Digitaalinen edelläkävijyys työterveyspalveluissa: Oirearvion tuomat hyödyt ja asiakaskokemukset
Työterveyden uusi asiakasohjausmalli otettiin vuoden 2023 lopulla käyttöön kaikille työterveysasiakkaillemme. Ohjausmalliin kuuluu olennaisena osana digitaalisissa kanavissa käytössä oleva Oirearvio-työkalu, joka opastaa työterveysasiakkaamme sairastumistapauksissa oikealle asiantuntijalle, oikeaan kanavaan ja oikea-aikaisesti. Oirearvio auttaa myös ammattilaisiamme valmistautumaan tulevaan vastaanottoon ja sujuvoittaa siten asiakkaan kohtaamista.
Kuinka tehdä työelämästä inhimillisesti tehokasta ja kestävää?
Mitä työpaikoilla pitäisi tehdä toisin, jotta työntekijät jaksaisivat paremmin? Tekemisen tahti kiihtyy ja kiihtyy, mutta osataanko kovassa vauhdissa toimia enää järkevästi ja kestävästi? Miten voisimme rakentaa työelämää, joka tukee kestävällä tavalla ihmisten hyvinvointia? Näihin kaikkiin kysymyksiin haetaan ratkaisuja Terveystalon organisaatiopsykologian tiimin käynnistämässä vuoden mittaisessa hankkeessa, jossa tarkastellaan vuoden ajan suomalaisen työelämän tilaa ihmisten ja organisaatioiden hyvinvoinnin sekä inhimillisen tehokkuuden ja kestävyyden näkökulmista.
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä
Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.
Terveystalossa kirjoitetut ajokorttitodistukset sähköisesti Traficomille
Vuodesta 2023 lähtien Terveystalossa kirjoitetut sairauspoissaolotodistukset on välitetty suoraan Kelalle sähköisesti. Tiedonsiirron sähköistämisestä on saatu positiivisia kokemuksia, sillä tietojen ajantasaisuus on sujuvoittanut työnantajien asiointia Kelan palvelussa. Vastaava toiminnallisuus on kehitetty nyt myös ajokorttitodistuksille, jotka siirtyvät 12.2.2024 alkaen Kelan palveluun, mistä Traficom saa haettua ne sähköisesti.