Toimitusjohtajan blogi: Toimivasta terveydenhuollosta vauhtia Suomen kasvuun

13.5.2015Blogi

Hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja siellä mukana oleva kolmikko pohtii miljardisäästöjä, samalla kun yrityksissä pohditaan Suomen kilpailukykyä. Kestävyysvajeen selättämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen löytyy menestystarinoita ja esimerkkejä jo nyt suomalaisesta terveydenhuollosta myös ilman kustannusleikkauksia. Sote-uudistus tarvitaan, mutta silti nykyisessä järjestelmässä on monia toimivia käytäntöjä, joita vahvistamalla voidaan pidentää suomalaisten työuria ja nostaa työn tuottavuutta.

Ennaltaehkäisy: Sairaanhoidon sijaan on painotettava entistä enemmän ennaltaehkäisyä, ja niin lääketieteellisen kuin taloudellisen seurannan on katettava koko potilaan hoitoketju. Potilaan kannalta tehokkaalla hoitoketjulla ja nopealla hoitoonpääsyllä on iso merkitys toipumiseen, ja ne ovat myös terveydenhuollon kokonaiskustannusten kustannusten kannalta oleellisimpia tekijöitä.

Ennaltaehkäisyä painottava työterveyshuolto on paitsi yritysten kannattavuutta, myös koko yhteiskunnan hyvinvointia vahvistava kokonaisuus, jonka onnistuminen edellyttää saumatonta yhteistyötä työpaikan johdon, henkilöstön, työterveyden sekä vakuutusyhtiöiden välillä. Suomalainen työterveysjärjestelmä on OECD-mittauksissakin vaikuttavaksi todettu malli, missä tehdään myös pitkäjänteistä työtä suomalaisten kokonaisvaltaisen terveydentilan edistämiseksi, esimerkiksi diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidon seurannassa.

Läpinäkyvyys: Sekä kustannusten että hoitotulosten tulisi olla avoimesti potilaiden ja päättäjien saatavilla, jotta ne aidosti haastavat ja kirittävät toimijoita uudistumaan. Avoin tiedonkulku ja vaikuttavuuden mittaaminen auttavat koko terveydenhuoltoa kehittymään ja mahdollistavat potilaiden paremman hoidon. Tästä meillä on myös kokemusta: Terveystalossa kehitetyn hoidon vaikuttavuuden työkalun käyttö on parantanut diabeteksen hoitoa. Työkalun avulla voidaan varmistaa, että diabetesta sairastavat tai sairastumisriskissä olevat työntekijät on tavoitettu ja kaikki tarpeellinen tuki ja hoito on annettu.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on tuottavuuden noston ehdoton edellytys. Terveydenhuollon resursseja ja osaamista tulisi hyödyntää kokonaisvaltaisesti ja yhteistyötä lisätä sen sijaan, että toiminnan läpinäkyvyyden ja yhteistyön puuttuessa rakennetaan esimerkiksi päällekkäistä henkilöstö-, laite- ja toimenpidekapasiteettia. Kokemuksemme mukaan yksityinen sektori voi toimia luontevasti julkisen sektorin kumppanina ja tuoda taloudellista vaikuttavuutta prosessitehokkuuden kautta. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat yhdessä julkisen sektorin kanssa luodut joustavat ja kustannustehokkaat hoitoketjumallit mm. ortopediaan. Toinen esimerkki toimivasta yhteistyöstä on kansainvälisestikin tehokkaaksi ja laadukkaaksi arvioidut rintasyöpäseulonnat, joista suurin osa tehdään yksityisellä sektorilla.

Tekemättömän työn vuosikustannukset ovat yhdessä mm. Työterveyslaitoksen, EK:n, SAK:n ja Varman kanssa tekemämme työkykyjohtamisen benchmark -tutkimuksen mukaan palkkasummasta 3-13 %, koko Suomen yksityissektoriin suhteutettuna summa on jopa lähes viisi miljardia euroa, mikä vastaa lähes puolta julkisen talouden kestävyysvajeesta.

Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään entistä harvemmin, on Suomi edelleen OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyydessä: joka vuosi 20 000 suomalaista jää ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, keskimäärin 52-vuotiaana. Jos heidät saataisiin pidettyä työelämässä vielä 10 vuotta, syntyisi yhteiskunnalle vuosittain miljardin säästö. Aktiivisella työkykyjohtamisella voidaan vähentää työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ja näin korottaa vanhuuseläkeikää. Näillä toimenpiteillä on selkeän myönteinen kehitys julkiseen kestävyysvajeeseen.

Innovaatiot ja uudet toimintamallit tarvitsevat kotimarkkinan. Pystyäksemme johtamaan terveyspalveluita kustannustehokkaasti on meidän kyettävä käyttämään myös merkittävästi nykyistä laajemmin innovaatioita ja teknologiaa ja hyödyntämään kansallista terveystietoa. Tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista kotimarkkinoista on pääsääntöisesti suljettu. Tehokkaasti ohjattu ja tuotettu terveydenhuolto, missä annetaan innovaatioiden kehittää markkinaa voi myös nostaa meidät talouskasvun tielle, jos sille annetaan poliittinen mahdollisuus.

Suomen on eittämättä tehtävä suuria rakenteellisia muutoksia, mutta samalla ei saisi rikkoa sitä mikä ei ole rikki. Liike-elämän opeista terveydenhuollon kehittämiseen pätee hyvin toimivien mallien vahvistaminen kilpailueduksi.

Yrjö Närhinen - Terveystalon toimitusjohtajaYrjö Närhinen
toimitusjohtaja

Yrjö Närhinen on Terveystalon toimitusjohtaja. Hänen intohimonaan on luoda suomalaiseen terveydenhuoltoon niin lääketieteellisesti kuin taloudellisestikin mitattavaa vaikuttavuutta.

Yrjö Närhinen
Yrjö Närhinen Toimitusjohtaja