Toimitusjohtajan blogi: Hoitojonoja ja kauas karkaavia kustannuksia vai...

21.1.2015Blogi

Sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite oli parantaa terveydenhuollon tuottavuutta ja antaa meille työkaluja taistella kestävyysvajetta vastaan. Tehostustarpeen mittaluokan on nyt viimeisimpänä vahvistanut Aalto-yliopiston professoreiden laskelmat. Tämä alkuperäinen fokus tuntuu kuitenkin kadonneen ja olemme päätymässä tekemään vain laatu- ja saatavuuskompromisseja sen sijaan, että purkaisimme suurimmat kustannuspommit.

Meidän olisi ehdottomasti pystyttävä jatkossa painottamaan terveydenhuollossa ennaltaehkäisyä sairaanhoidon sijaan. Esim. työkykyriskien hallinta sisältää valtavia taloudellisia mahdollisuuksia, jotka parantaisivat myös Suomen kilpailukykyä. Syksyllä 2014 julkistetun Työkykyjohtamisen benchmark –tutkimuksen mukaan tekemättömän työn vuosikustannukset ovat meillä vuositasoltaan samaa luokkaa kuin Helsingin kaupungin vuosibudjetti eli 4,7 miljardia euroa. Tutkimuksessa mukana olleiden edelläkävijäyritysten esimerkki kuitenkin osoitti, että tavoitteellisella työkykyjohtamisella ja työterveyden painotuksen siirtämisellä sairauksien hoidosta kokonaisvaltaiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan voidaan parhaimmillaan saavuttaa yhden euron panostuksella kuuden euron tuotto.

Diabeteksesta puolestaan on kehittynyt kallis kansansairaus, jota sairastaa jo noin puoli miljoonaa suomalaista. Heistä suurin osa on työikäisiä ja puolet sairastaa tautia tietämättään eivätkä siis ole hoidon piirissä. Diabeteksen suorat hoitokustannukset ovat noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Niiden lisäksi diabeteksesta johtuva ennenaikainen eläköityminen ja sairauspoissaolot aiheuttavat noin miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Terveystalo on kehittänyt diabeteksen hoitoon vaikuttavuustyökalun, jonka avulla pystymme varmistamaan, että Terveystalon asiakasyritysten työntekijät pysyvät hyvässä hoitotasapainossa tai heidän sairastumisensa ehkäistään ennalta. Työkalu motivoi hoitohenkilökuntaa, kun se pystyy seuraamaan konkreettisesti hoidon vaikutuksia, ja säästää vuositasolla 200 miljoonaa euroa yritysten ja yhteiskunnan varoja.

Säästöjä ei kuitenkaan synny ellemme ole aidosti valmiita kyseenalaistamaan vanhat toimintatavat. Uudistuminen ei edellytä kaiken vanhan arvottomaksi tekemistä tai pois heittämistä. Mutta terveydenhuollon haasteet eivät myöskään koske vain meitä vaan ne ovat globaali haaste, johon kannattaa katsoa ratkaisuja yli maarajojen ja ennen kaikkea yhdistää kaikkien toimijoiden resurssit ja parhaat käytännöt. Toinen välttämätön muutos on toimialan läpinäkyvyyden parantaminen. Sekä kustannusten että hoitotulosten tulisi olla avoimesti potilaiden ja päättäjien saatavilla, jotta ne aidosti haastavat ja kirittävät toimijoita uudistumaan.

Boston Consulting Groupin viime vuoden lopulla julkaisemassa raportissa nostettiin Terveystalo ainoana pohjoismaalaisena toimijana yhdysvaltalaisten Kaiser Permanenten ja Cleveland Clinicin sekä saksalaisten Martini-Klinik ja Schön Klinikin rinnalle yhdeksi terveydenhuollon globaaleista edelläkävijäyrityksistä, jotka ovat lähteneet mittaamaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta.

Terveystalon sairaalayksiköissä mm. seurataan Artux-laadunseurantajärjestelmän avulla ortopediseen tähystysleikkaukseen tulevien potilaiden hoidon etenemistä koko hoitoprosessin ajan. Järjestelmään kirjaavat tietoja hoitoon osallistuvat asiantuntijat, kuten kirurgi ja fysioterapeutti. Ainutlaatuista tässä on se, että myös potilas osallistuu oman hoitonsa ja toipumisensa arviointiin. Jo vuoden kokemuksella olemme pystyneet parantamaan ja kohdistamaan hoitotoimenpiteitä paremmin. Mahdollisimman nopea hoito ja saumaton hoitoketju parantavat aina lopputulosta ja säästävät kustannuksia. Suurin viive potilaan hoidossa syntyy yleensä pääsyssä erikoissairaanhoitoon, mutta yhteiskunnan kannalta nopea hoito ei ole sama työkyvyttömälle ja työkykyiselle. Leikkaus ei puolestaan aina ole oikea toimenpide niin kustannusten kuin lääketieteellisenkään lopputuloksen kannalta. Esimerkiksi työtapaturmien kokonaiskustannuksista keskimäärin vain 16 % muodostuu itse hoitokuluista, 24 % poissaolokuluista ja peräti 51 % pitkäaikaiskorvauksista, kuten pysyvästä työkyvyttömyydestä.

Terveystalo on vain yksi toimija ja terveydenhuollon kokonaiskentässä pieni puro, mutta silti voimme puhua vuositasolla satojen miljoonien säästömahdollisuuksista yhteiskunnalle. Mielellämme jakaisimme näitä kustannus- kuin hoitotuloskokemuksiamme laajemminkin suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseksi, mutta haluammeko ja uskallammeko me yhteiskuntana tehdä todellisia, terveydenhuoltoa parantavia uudistuksia.

Yrjö Närhinen on Terveystalon toimitusjohtaja. Hänen intohimonaan on luoda suomalaiseen terveydenhuoltoon niin lääketieteellisesti kuin taloudellisestikin mitattavaa vaikuttavuutta.

Yrjö Närhinen
Yrjö Närhinen Toimitusjohtaja