Tieto, joka ei lisää tuskaa – motivoi työntekijäsi terveempiin elintapoihin geeniriskitestillä

5.12.2019Blogi

Geeniriskitestillä voidaan selvittää työntekijän perimän aiheuttama alttius kansansairauksiin. Ajoissa saatu tieto omista terveyden riskitekijöistä kannustaa työntekijääsi terveellisempiin elintapoihin.

Selvitä riskisi sairastua geenitestillä

Geeniperimällä on merkittävä osuus elinajan odotukseen sekä tiettyjen sairauksien sairastumisriskin lisääntymiseen. Se selittää tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin sairastumisen riskistä jopa 40-50 prosenttia¹.

Perimään ei voi vaikuttaa, mutta elintapoihin sen sijaan voi. Riittävä lepo, terveellinen ravitsemus ja kohtuullinen aktiivisuus vaikuttavat laajasti terveyteen ja edistävät hyvää oloa. Varhainen terveysriskien tunnistaminen ja omien elintapojen merkityksen ymmärtäminen auttavat sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnissa. Hyvinvoivana sekä työ että arki sujuvat kevyemmin. 

Geeniriskitesti perustuu tutkittuun tietoon 

Vaikka työntekijän elintavat olisivatkin kunnossa, saattaa hänen yksilöllinen perimänsä nostaa sairauksien riskiä. Toisaalta perimä voi myös suojata, vaikka elintavoissa olisikin parantamisen varaa. 

Geeniriskitesti yhdistää tiedon yksilöllisistä geneettisistä riskitekijöistä ja tiedon tunnetuista elintapariskeistä. Tieto perimästä saadaan verikokeella, ja tämä tieto yhdistetään elintapakyselyyn. Nämä yhdessä antavat arvion yksilön todellisesta riskistä sairastua suomalaisiin kansansairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin tai tyypin 2 diabetekseen. 

Geenitestin arvion tarkkuus ja soveltuvuus suomalaiseen geeniperimään on varmistettu vertaamalla sitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-tutkimusaineistoon, jossa on kerätty tietoa yli 22 000 suomalaisen perimästä, elintavoista ja sairaushistoriasta jopa kahdenkymmenen vuoden ajalta. 

Motivoi työntekijöitäsi terveempiin elintapoihin 

Kansansairauksien ehkäisyllä on inhimillisen ulottuvuuden lisäksi taloudellista vaikutusta. Työkyvyttömyys maksoi vuonna 2018 suomalaisyrityksille keskimäärin 6,13 prosenttia palkkasummasta tai 2 558 euroa henkilötyövuotta kohden

Jos esimerkiksi 2-tyypin diabetesriskissä oleva henkilö saa elintapojaan muuttamalla viivästettyä sairauden puhkeamista tai jopa vältettyä sairauden, säästö työnantajalle on suuri. Olennaisinta on, että riski sairastua tunnistetaan ajoissa. 

Elintapoihin kannattaa vaikuttaa: esimerkiksi THL:n mukaan 90 % tyypin 2 diabeteksen esiintymistä ja WHO:n mukaan 80 % sepelvaltimotaudin esiintymistä on ennaltaehkäistävissä. 

Tieto omasta terveydestä ja sen riskitekijöistä motivoi työntekijää tehokkaasti muutokseen. Kun tieto geeniriskitestin tuloksista on työterveyden käytettävissä, on vaikutus vielä kattavampi. Terveystalosta saa asiantuntijatukea elintapojen tehokkaaseen muutokseen. 

Terveystalon kautta työterveysasiakkaat voivat tarjota henkilöstölleen mahdollisuuden selvittää perimänsä vaikutuksen sairastavuuteen geeniriskitestillä. Kohonneen riskin tuloksen saaneet työntekijät ohjataan Terveystalossa lääketieteelliseen arvioon ja tarvittavalle jatkopolulle. Kysy lisää yhteyshenkilöltäsi tai ota meihin yhteyttä

¹Perola et al.  Duodecim 2019;135:979–85, Inouye et al. J Am Coll Cardiol. 2018 Oct 16;72(16):1883-1893