Tarkista nämä 5 asiaa ennen kuin ostat työterveyspalveluja yrityksellesi

25.11.2019Blogi

Työterveyspalveluja valitessaan valistunut työnantaja kilpailuttaa ymmärrystä, ei hintaa. Hyvinvoiva työyhteisö on nimittäin tuottavampi kuin oireileva. Kysy siis itseltäsi ja potentiaaliselta työterveyskumppaniltasi nämä asiat ennen kuin teet valinnan.

Mitä huomioida työterveyspalveluja ostettaessa

Terveystalon työterveyden kehitysjohtaja Kaisa Mikkola ja pienyritysmyynnin johtaja Annina Porola kertovat, mitä kannattaa selvittää ja painottaa työterveyspalvelun valinnassa. Olennaista on, että tuntee ja tunnustaa oman yrityksensä ja toimialansa kipupisteet ja kehitystarpeet – ja on valmis tekemään töitä työyhteisön hyvinvoinnin eteen.

1. Mitkä palvelut pitää hankkia?

Ensimmäiseksi on päätettävä, ostaako vain lakisääteiset työterveyspalvelut eli pääosin työkykyä ylläpitäviä ja ennakoivia toimenpiteitä vai myös sairaanhoitoa. Jos alalla tehdään työtä, jossa työntekijä altistuu fyysiselle rasitukselle tai kemikaaleille, on työterveyden muun muassa järjestettävä lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia.

Yleensä työnantaja haluaa tarjota työntekijöille helpon pääsyn lääkärille, jotta työaikaa ei mene odotteluun. Tällöin kannattaa selvittää koko hoitopolun sujuvuus eli esimerkiksi minkälaisia laboratorio- ja kuvantamispalveluja on tarjolla. Pystyykö diagnoosin todella tekemään nopeasti, vai pitääkö työntekijän jossain hoitopolun vaiheessa siirtyä muualle, esimerkiksi julkiselle puolelle, jolloin saattaa joutua jonottamaan?

2. Mitä muita palveluja kannattaisi hankkia? 

Työterveystoimijat tarjoavat lakisääteisten palveluiden lisäksi useita erilaisia ratkaisuja suppeasta sairaanhoidosta aina laajan ennaltaehkäisyn ja sairaanhoidon pakettiin, joka voi kattaa myös asiantuntija- ja hyvinvointipalveluja. Esimerkiksi mielen hyvinvoinnin palveluiden kysyntä lisääntyy koko ajan.

Kysy, saatteko yrityksellenne tai yksiköillenne työterveydestä nimetyt omat tiimit. Oma työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti oppivat tuntemaan henkilöstönne ja ymmärtävät liiketoimintanne tavoitteet. Kannattaa punnita oman yrityksen tekemättömän työn kustannuksia ja tuottavuuden merkitystä.

Tekemättömän työn kustannukset koostuvat sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden aiheuttamista menoista. Usein työhyvinvointia parantaa jo se, että palveluja on kattavasti saatavilla. Eniten työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttaa kuitenkin johtaminen. Kannattaa siis varmistaa, minkälaisia palveluja työterveydellä on tarjottavana työkykyjohtamiseen ja johtamiseen yleensä – ja keitä ovat näitä palveluja tarjoavat asiantuntijat. 

Työpaikkaselvitykseen perustuva lakisääteinen toimintasuunnitelma on työterveysyhteistyön ydin. Selvitä, onko se vain kopioitu paperi vai oikea suunnitelma siitä, miten työterveys aikoo tukea liiketoimintaa, auttaa tavoitteiden saavuttamisessa ja ratkaista kipukohtia.

3. Mistä tietää, minkälaiset työterveyspalvelut ovat tehokkaita ja toimivia? 

Selvitä, miten työterveyskumppani raportoi asioista ja millaista dataa se tarjoaa työkyvyn ja liiketoiminnan kehittämiseen. Saatko käyttöösi vertailudataa eri kokoisista yrityksistä ja eri aloilta?

Jotta tiedolla voi johtaa, dataa on oltava tarpeeksi ja sitä pitää osata käyttää. Esimerkiksi Terveystalon rekisterissä on 700 000 suomalaista työntekijää. Voimme tehdä datamassan perusteella johtopäätöksiä toimialojen erityistarpeista ja -piirteistä sekä työkykyyn vaikuttavista tekijöistä ja toimenpiteistä. 

4. Meille tarjotaan digitaalisia työkaluja johtamiseen, tarvitaanko niitä?

Työkyky ei tarkoita vain sitä, että työntekijä on terve. Työkykyyn liittyy myös työhalu, jolloin työkyvyn ylläpitäminen on tavoitteellista, tuottavuuteen tähtäävää toimintaa. Siksi työterveyspalvelulta kannattaa vaatia työkaluja työkyvyn johtamisen tueksi.

Jos yrityksesi näkemys ilmapiiristä ja työhyvinvoinnista perustuu vain vapaamuotoiseen keskusteluun, voivat hitaasti kehittyvät kriisit ja ongelmat erityisesti suurissa ja keskisuurissa yrityksissä jäädä huomioimatta. Pääsette helpommalla, jos puututte ongelmiin ennen kuin työntekijä päätyy vastaanotolle.

Vaadi siis työterveyspalvelulta seurantatyökaluja, joilla kerätään dataa työntekijöiden hyvinvoinnista, työyhteisön toimivuudesta ja johtamisen aktiivisuudesta.

Nämä tiedot kannattaa yhdistää dataan omien työntekijöiden työterveyspalveluiden käytöstä. Näin työterveys voi analysoida yrityksen työkykyä ja riskejä sekä rakentaa kanssanne niiden perusteella suunnitelmat ja toteutustavat arjen toimintamalleihin.

Esimerkiksi esimies voi saada työterveyden digitaalisen palvelun kautta tiedon, jos hänen omassa tiimissään on tavallista enemmän lyhyitä poissaoloja tai muita poikkeamia. Palvelun pitää tietenkin auttaa esimiestä myös asian esille ottamisessa ja kouluttaa puuttumiseen ja asian hoitamiseen – tarjoamalla nopeaa asiantuntija-apua digitaalisesti. 

5. Kannattaako henkilöstölle tarjota digitaalisia palveluja? 

Yrityksenne varmasti haluaa, että työntekijöiden asiointi työterveydessä on helppoa ja nopeaa. Varmista siis, että saatavilla on digitaalisia, myös mobiilissa toimivia palveluita ja että henkilöstöllä on mahdollisuus tarkastella omia terveystietojaan.

Arjessa auttaa, kun esimerkiksi laboratoriotulokset saa suoraan kännykkään.Varmista, että hoidon tarpeen kartoittaminen ja ajanvaraukset onnistuvat digitaalisesti. Erityisesti etä- ja matkatyötä tekeviä helpottaa, jos lääkärin tai hoitajan saa sekunneissa kiinni chatissa.

Valveutunut työterveyspalvelujen kilpailuttaja ottaa huomioon, miten vaikeaa on muuttaa ihmisten terveyskäyttäytymistä, ja satsaa siihen, että pienet askeleet elämänmuutoksissa sujuvat motivoivien työkalujen avulla. Ei auta, jos työnantaja käskee kerran vuodessa syödä porkkanaa. Mutta se auttaa, jos kännykkäsovellus hurraa joka päivä, kun työntekijä kävelee portaat tai selviää tupakatta. 

Tutustu myös: helpoin tapa valita juuri sinun yrityksellesi sopiva työterveys

Tilaa uutiskirje