Toimitusjohtajan blogi: Positiivinen etunoja, kasvun kierre ja uutuuden nälkä – oppeja piilaaksosta

25.9.2015Blogi

Olin viime viikolla tutustumassa Piilaakson toimintaympäristöön, toimijoihin ja ideoihin. Kävimme Boardmanin järjestämällä matkalla noin 30 hengen voimin tutustumassa useisiin toimijoihin Googlesta ja Facebookista, Stanfordin yliopistoon ja innostaviin suomalaisiin kasvuyrityksiin kuten Idean ja MeeDoc. Piilaaksossa tulevaisuuden voi jo aistia ympärillään ja keskitetty ohjaus muuttuu hajautetuksi älyksi. Maailma, missä autot ajavat itsekseen, laitteet puhuvat keskenään ja koneista tulee tekoälyn myötä ihmisen elämäntapa-coacheja on jo käytännössä kulman takana.

Miltä näyttää huomisen työelämä tai terveydenhuolto? Urbanisaatio ja tietokonekapasiteetti kasvavat. Olemassa olevan datan määrä tuplaantuu joka vuosi. Geeniteknologialla voimme jo korjata vaurioita, parantaa itsemme, jopa nuorentaa kehoamme. Myös sosiaalinen kanssakäyminen muuttuu. Kohtaamiset irtoavat ajasta ja paikasta. Voimme olla jatkuvassa yhteydessä, oppia, jakaa tietoa ja keskustella kaikkien verkostomme jäsenten kanssa. Tarvitseeko lääkärissä enää tulevaisuudessa käydä vai tekeekö tietokone diagnoosin ja robotti leikkauksen?

Lienemme suuremman yhteiskunnallisen muutoksen kynsissä sitten teollistumisen. Tätä valtavaa teknologista murrosta ei tulisi kuitenkaan nähdä uhkakuvana, sillä se avaa yksilölle, yrityksille ja yhteiskunnalle enemmän mahdollisuuksia kuin aikoihin. Teollistumisen ajan menestyksen resepti on ollut tehostaminen eli tehdä enemmän ja halvemmalla. Uusi resepti on varmasti elämysten, kokemusten ja palveluiden maailma, ja ennen kaikkea yksilön maailma.

Onko Piilaakso sitten kuitenkaan niin kaukana meidän koto-Suomesta? USA:n mittapuunkin mukaan Piilaakso, miksei koko Kalifornia, on korkean verotuksen, korkeiden hintojen ja raskaan regulaation osavaltio. Kuulostaa tutulta. Kuitenkin Kalifornia ja varsinkin Piilaakso on mittaamaton kyvykkyyden, innovaatioiden ja investointien magneetti, maailman seitsemänneksi suurin talous! Paradoksaalista onkin miten niin monella tapaa samankaltainen yhteisö vai kuitenkin näyttäytyä ja tuntua niin huumaavan erilaiselta.

Piilaakson valtavan kasvuhuuman jälkeen tuntuu kotimaan lakkoilu, maahanmuuttoprotestit ja pääministerin vakavat adressit silmiinpistävän erilaiselta. Yksi vastustaa leikkauksia, toinen lisävelkaa. Veroja pitäisi nostaa, tai leikata – riippuu keneltä kysyy. Kuitenkin minulle kaikki näyttäytyy meidän suomalaisten suurena hämmennyksenä siitä miten meidän mallioppilasasemamme on näin nopeasti murtunut ja kääntynyt surkeutumisen tieksi. Tämä äkillisen käännöksen tuottama henkinen lama voikin olla kelpo selitys nykyiselle hieman hämmentyneelle ilmapiirille. Kuitenkin tuntuu että me kaikki haemme paluuta talouskasvun tielle.

Oppeja ja muistutuksia Piilaaksosta

1. Consumer is the BOSS! Varsinkin näin suuren teknologisen murroksen kynnyksellä on hyvä muistuttaa itselleen että kaikki suuret kaupalliset innovaatiot (Uber, AirBnB tai vaikkapa Facebook) rakentuivat erittäin vahvasti asiakkaan tarpeen ympärille. Teknologia palvelee disruption välineenä, mutta aina lopuksi asiakas saa enemmän/parempaa/helpommin vähemmällä. Onpa keskustelussa sitten uudet kaupalliset palvelut tai sote-uudistus emme saisi koskaan unohtaa ketä palvelemme. Asiakas – tai kansalainen pystyy aina äänestämään jaloillaan. Osta kotimaista -kampanjaa ei tarvita kun kotimainen on suomalaiselle parempi!

2. Don't pee on my parade! Menestystä ei voi rakentaa toisten kustannuksella. Piilaaksossa oli selkeästi vallalla ajattelu missä koitetaan kaikin tavoin tukea naapuria koska näin oman menestymisen mahdollisuudet paranevat. Tämä aktiivinen nollasummapelin välttely oli myös ilahduttavasti läsnä ryhmämme kasvuyrityksissä. Olipa kyse terveydenhuollon uudistuksesta, oman yrityksen tai tiimin menestyksestä saavutamme huomattavasti enemmän tukemalla ja auttamalla.

3. Pay Forward (anna hyvän kiertää) -ajattelu. Ajatus on tuttu samannimisestä kirjasta missä Las Vegasissa asuva 11-vuotias Trevor McKinney aloittaa koulussa seitsemännen luokan. Yhteiskuntaopin opettaja Eugene Simonet antaa oppilailleen tehtäväksi muuttaa maailmaa paremmaksi. Trevor kehittää idean "hyvän kierrättämisestä": mikäli hän muuttaisi suuresti kolmen henkilön elämää, näistä jokainen voisi parantaa kolmen muun ihmisen elämää ja niin edelleen. Ajatus toisen pyyteettömästä auttamisesta on erittäin ajankohtainen näin suurten massojen liikkumisen aikana. Jokainen meistä varmasti voi pohtia miten tänä aikana auttaisimme ihmisiä lähellämme. Jos autamme kolmea, heistä jokainen kolmea ja niin edelleen luomme varmasti positiivisen kierteen joka nopeasti hukuttaa alleen negatiivisuuden.

4. Epäonnistu usein ja pienesti. Me suomalaiset usein pidämme erityisen tärkeänä työn laadukkaan toteuttamisen. Ehkäpä juuri siksi ajatus siitä, että yrittäisimme rohkeammin ja rakentaisimme ylpeästi epäonnistumisen kulttuuria onkin erityisen kiinnostava. Onhan meidän kaikkien myönnettävä, että on helpompi uskaltaa ilmapiirissä missä epäonnistuminen on hyväksytty, jos ei vielä suotavaa. Koska nyky-ympäristössä on yhä vaikeampaa keksiä uusia relevantteja ideoita tai prosessi on liian hidas/kallis onkin usein helpompaa kokeilla pienimuotoisesti ja lopettaa jos idea ei lennä. Päällimmäiseksi kuitenkin jäi ajatus siitä kuinka paljon hyötyä meille Suomessakin olisi oppia epäonnistumaan ylpeästi, ja yrittämään uudestaan, ja uudestaan...

5. Network. Piilaakso on pieni paikka: "täällä kaikki tuntevat toisensa" ja "kenen tahansa puheille pääsy on vain kahden tuttavan päässä". Linkedin olikin ahkerassa käytössä: ihmiset "linkkasivat", opiskelivat toistensa profiileja aktiivisesti. Pienuus on etu! Samaan törmää usein Suomessa, se on kieltämättä yksi suomalaisen toimintaympäristön ehdottomia vahvuuksia. Sieltä mielestäni kumpuaa epämuodollisuus, luottamus ja avoimuus josta meillä saa parhaimmillaan olla todella ylpeä. Muistetaan mekin "linkittää".

6. Positiivinen ja kasvuasenne. Tätä kirjoittaessani olen yrittänyt kristallisoida itselleni mistä tässä Piilaakson "ihmeessä" nyt oikein on kysymys. Se ei ole valtiossa, yrityksissä tai rahoituksessa, vaan syvimmiltään kysymys on arvoista ja kulttuurista. Kuten yrityksissä, kulttuuri on se, jota täytyy kunnioittaen ja pitkäjänteisesti rakentaa ja juuri se, jonka luottamusta väärinkäyttäen nopeasti tuhoaa. Kulttuurin taas rakentavat ihmiset. Toki johto omalla toiminnallaan on mukana, mutta ennen kaikkea kulttuuria rakennamme me, kaikki yritysten työtekijät, me, jotka olemme myös kansalaisia. Taitaa olla kysymys omasta päätöksestämme suhtautua asioihin - asenteesta.

Ja näin sulkeutuu tämän retken ajatusympyrä. Hassua, että ihmisen täytyy matkustaa Amerikkaan asti ymmärtääkseen, että koko Piilaakson ihmeessä on loppujen lopuksi ainoastaan kysymys siitä, että tuhannet ja taas tuhannet ihmiset ovat päättäneet omaksua "can do"-asenteen. Hankaluuksista huolimatta voi suhtautua asioihin positiivisesti ja helpointa on aloittaa muutos itsestään. Ja näin päätin minäkin. Muutos lähtee minusta!

Yrjö Närhinen - Terveystalon toimitusjohtaja

Yrjö Närhinen on Terveystalon toimitusjohtaja. Hänen intohimonaan on luoda suomalaiseen terveydenhuoltoon niin lääketieteellisesti kuin taloudellisestikin mitattavaa vaikuttavuutta.

Yrjö Närhinen
Yrjö Närhinen Toimitusjohtaja