Onko työilmapiiri kuin säätila?

22.3.2018Blogi

Hyvä työilmapiiri auttaa työntekijää tekemään työssä parhaansa ja tsemppaamaan silloinkin, kun työ on vaikeaa. Se ei synny itsestään, vaan luodaan joka päivä uudelleen.

Onko työilmapiiri kuin säätila?

Hyvä työilmapiiri on työelämän keskeinen laatutekijä ja voimavarojen lähde. Huono ilmapiiri taas vie paljon energiaa, joka on pois itse työnteosta. Se saa ihmiset vetäytymään kuoreensa ja pelaamaan varman päälle. Kun työhön ei saa tukea toisilta ihmisiltä, kuormittuvat myös keho ja mieli.

Työilmapiiri säteilee organisaation ulkopuolellekin. Yhteistyökumppanit ja asiakkaat huomaavat hyvin herkästi, kun siinä on toivomisen varaa. Kun työilmapiiri rassaa, on vaikea antaa asiakkaillekaan parastaan.

Hyvä työilmapiiri on menestystekijä

On olemassa paljon näyttöä siitä, että työilmapiiriä vaalivat organisaatiot menestyvät muutenkin. Hyvä työilmapiiri liittyy hyvän kierteeseen: hyvään tuotteeseen, hyvään asiakaskokemukseen, hyvään työnantajamielikuvaan sekä hyvään kasvuun ja kannattavuuteen. Mukava työilmapiiri siis lisää koko organisaation arvoa.

Työilmapiirin merkitys organisaation menestykselle ymmärretään nykyisin jo hyvin. Siihen nähden on hämmästyttävää, että työilmapiiriin suhtaudutaan edelleen aivan liian usein henkimaailman asiana, joka käsitetään annettuna. Työilmapiiristä puhutaan samaan tapaan kuin säätilasta – vaikeasti ennustettavana asiana, johon ei voi mitenkään vaikuttaa, mutta jonka kanssa tullaan toimeen, kun varaudutaan oikein.

Käsi kädessä tämän ajattelun kanssa kulkee myös harhaluulo siitä, ettei työilmapiiri oikeastaan liity mitenkään organisaation varsinaiseen toimintaan. Usein se koetaan kokonaan HR:n pelikenttänä: HR:n tehtävänä on järjestää kerran vuodessa työilmapiirikysely, jonka perusteella voidaan todeta, että työilmapiiri on keskimäärin kunnossa.

Hyvä työilmapiiri ei kuitenkaan synny, pysy yllä eikä kehity itsestään, vaan se muodostuu ihmisten toiminnan tuloksena. Työilmapiiri luodaan joka päivä uudelleen.

Hyvä työkäytös on jokaisen vastuulla, mutta vaatii johtamista

Työilmapiiriin vaikuttavat monet seikat, mutta ehkä kaikkein tärkein niistä on ihmisten välisen vuorovaikutuksen laatu työssä. Mukavan työilmapiirin perusta luodaan hyvällä työkäytöksellä. Siinä mielessä hyvä työilmapiiri on jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla – ei vain johdon, kuten joskus on tapana ajatella.

Hyvä työkäytös on periaatteessa helppoa eikä edellytä tapakulttuurioppaiden ulkoa opiskelua. Keskeistä on toisen ihmisen tinkimätön huomioon ottaminen, kunnioittaminen ja arvostaminen kaikissa tilanteissa. Toisin sanoen tärkeintä on olla ihminen ihmiselle.

Usein sanotaan, että hyvän käytöksen pitäisi kuulua kotikasvatukseen. Se on hyvä periaate, mutta on myös koteja, joissa tämä opetus on jäänyt antamatta. Lisäksi on ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta ole oppineet, vaikka olisi opetettukin. Siksi työilmapiiriä ja työkäytöstä pitää johtaa.

Työpaikalla on järkevää määritellä, millaista käytöstä edellytetään ja mitä ei sallita. Asiat on syytä kirjoittaa auki, jotta esimiehet voivat valvoa käytösohjeiden noudattamista. Tämä voi kuulostaa liioittelulta, mutta on oikeasti todella tärkeää: jo käytösohjeiden olemassaolo vähentää suuresti erilaisia vakaviakin vuorovaikutuksen häiriöitä.

Hyvä johtaminen ja ystävällinen käytös luovat yhdessä hyvää työilmapiiriä, johon jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Ollaan siis ihmisiksi, töissäkin.

Työterveyspsykologit osaavat auttaa työilmapiirin vahvistamisessa ja tukea työilmapiiriongelmien ratkaisemisessa monin tavoin. Ota rohkeasti yhteyttä omaan työterveysyhteyshenkilöösi ja kysy lisää! Lue lisää työhyvinvointipalveluista.

Tilaa uutiskirje

Antti Aro
Antti Aro johtava työterveyspsykologi, PsM, organisaatiokonsultti (FINOD), psykoterapeutti, kirjoittanut kirjan Työilmapiiri kuntoon (2018)