Millaisia ovat työelämän haasteet 2020-luvulla?

10.11.2021Blogi

Ensimmäinen yhteispohjoismainen työterveyden seminaari, jossa keskusteltiin työelämän tulevaisuuden näkymistä, järjestettiin 4.11.2021. Esiintyjien aiheet käsittelivät työelämän murrosta uudessa normaalissa ja keskustelu kulminoitui kolmeen teemaan: väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset työelämään, teknologian tuomat muutokset ja mahdollisuudet sekä hybridityön johtajuuden uudet piirteet.

Seminaarin pääpuhuja, Suomen entinen pääministeri Esko Aho, herätteli osallistujia väestön ikääntymiseen. Suomessa ikääntyminen on tapahtunut vauhdilla, sillä vuonna 1954 yli 84-vuotiaita oli hieman alle 8 000, vuonna 1970 heitä oli 50 000 ja tällä hetkellä luku on jo kolminkertainen. Ennusteet kertovat, että vuoteen 2040 mennessä yli 84-vuotiaita Suomessa asuu jo 340 000.

– Tilastojen valossa saamme vuosittain myös 3 kuukautta lisää keskimääräiseen elinikään. Ei siis ole lainkaan yllättävää, että samaan aikaan kun väestö ikääntyy eksponentiaalisella vauhdilla, yhä useampi seniori haluaa jatkaa työelämässä myös niin kutsutun virallisen eläkeiän saavutettuaan. 

Koska työvoiman saatavuus on globaali haaste, otettiin tutkimustulos työssä jatkamisen halukkuudesta ilolla vastaan. Aihe herätti silti myös ajatuksia ikääntymisen mukanaan tuomista työkykyhaasteista.

– Ikä tuo väistämättä mukanaan myös erilaiset tarpeet terveyden ylläpitämiseen, joten yritysten tulisi suunnitella kuinka tukea iäkkäämpiä työntekijöitä työkyvyn ylläpitämisessä ja varmistamisessa. Ennakoivat toimenpiteet ovat avainasemassa, jotta senioreiden halu jatkaa töissä pidempään voisi realisoitua.

Teknologian kehitys voi tarjota ratkaisuja sekä työvoimapulaan, että ennakoivien toimenpiteiden kohdentamiseen. Professori Willem van Mechelen tarjosi yhdeksi ratkaisuksi datapohjaista populaatioanalytiikkaa, jonka avulla terveyttä ylläpitävien toimenpiteiden kohdentaminen olisi kaikkein vaikuttavimmillaan. 

– Datapohjaisella mallilla voimme tunnistaa korkeimman riskin yksilöt ja yhteisöt, ja tehdä päätöksen onko syytä pyrkiä siirtämään koko yhteisön riskikäyrää vai keskittyä vaikuttamaan yksittäisiin henkilöihin. Suurin haaste on, että ennakoivaan terveyteen sitoutuminen edellyttää panostusta nyt, kun taas hyödyt realisoituvat todennäköisesti vasta useamman kymmenen vuoden aikajänteellä.

Suomessa yrityksillä on selkeä työkyvyttömyyseläkkeiden ja työtapaturmien määrään perustuva kannustinmalli huolehtia henkilöstönsä terveydestä ennakoivasti, ja työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan osuus onkin 2000-luvulla kasvanut suhteessa sairaanhoitokäynteihin. Myös Feelgoodin Alexander Child korosti omassa puheenvuorossaan ennakoivan terveydenhuollon merkitystä ja kuvasi osuvasti työterveyden eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä pohjoismaissa.

– Ruotsissa työterveyden fokus on ennaltaehkäisevässä työssä. Suurimmat haasteet liittyvät yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen perusterveydenhuollon ja työterveyden välillä, sillä työterveydessä ei hoideta sairastapauksia. Tämän vuoksi työterveyden olennainen tehtävä on tukea ja opastaa esihenkilöitä ja johtajia navigoimaan eri toimijoiden kesken. 

Aho nosti etätyön nykyisen työelämän merkittävämmäksi saavutukseksi, sillä sen avulla monien elämänlaatu on parantunut. Pekka Mattila täydensi omassa puheenvuorossaan, että etätyön menestyksekäs johtaminen edellyttää esihenkilöiltä uudenlaisia taitoja, joilla huolehtia oman tiiminsä hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä.

– Vaikka organisaatiossa etätyö on monin paikoin tullut jäädäkseen ja sopii monelle erinomaisesti, tulee johtajien tiedostaa, että välttämättä jokainen tiimiläinen ei voi etätyössä paremmin. Tämän vuoksi heidän tulisi aktiivisesti muistaa kysyä tiimiläisten vointia, sillä toisin kuin lähityössä, ruudun välityksellä valtaosa sanattomasta viestinnästä jää havaitsematta.

Mattilan mukaan yhteisöllisyyden rakentaminen on olennaista työssä viihtymisen ja organisaatioon sitoutumisen kannalta. Jos työpäivät muistuttavat tasapaksua makkaraketjua Teams-palaverista toiseen, on vaarana että työntekijöiden sitoutuminen laskee ja heidät menetetään. Etätyö ja sen johtaminen on tuonut uuden haasteen: kuinka varmistaa jokaiselle tiimiläiselle tunne siitä, että he kuuluvat samaan yhteisöön? 

- Yksilön vastuulla on rakentaa vaihtelua omaan päivään ja viipaloida Teams-palavereista koostuvaa makkaraketjua monipuolisemmaksi. Johtajien taas tulee varmistaa, että etäkokouksissa muistetaan ylläpitää vastaavia sosiaalisia rituaaleja kuin kasvokkain tapahtuvissa kohtaamisissa. Yltiötehokkaiden Teams-palavereiden sijaan jätetään tilaa myös vapaalle keskustelulle ja spontaanille ajatusten vaihdolle psykologisesti turvallisessa ympäristössä.

Lisäksi hybridityön lisääntyessä tulee kehittää työterveyden palveluita siten, että niillä tavoitetaan sekä lähityötä että etätyötä tekevät henkilöt ja huomioidaan ikääntyvien työntekijöiden tarpeet.

– Terveydenhuollossa ihmisen kosketus tulee muuttumaan luksukseksi. Tekoäly ja teknologian kehitys auttaa meitä tuottamaan palveluita oikealla tavalla ja oikeaan aikaan, jotta jokainen saa tarvitsemaansa apua ennakoivasti sekä hädän hetkellä, pohti Esko Aho.

Jos tahdot tutustua puheenvuoroihin, pääset katsomaan seminaarin myös jälkikäteen täältä.