Miljardi syytä johtaa työkykyä

22.1.2016Blogi

Julkinen keskustelu työterveydestä on viime aikoina keskittynyt sen rooliin sairauksien hoidossa. Jotkut haluaisivat työterveyshuollon keskittyvän vain ns. ennaltaehkäisyyn ja ovat sitä mieltä, että sairaudet pitäisi hoitaa muualla. Tästä keskustelusta on unohdettu se, mitä toiminnalla tavoitellaan: Sen sijaan, että työterveys nähdään pelkkänä menoeränä, pitäisi arvioida kokonaiskustannusta, eli miten työterveyspanostukset vaikuttavat henkilöstön hyvinvointiin ja yrityksen tuottavuuteen.

Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen selvitys paljasti, että parhaissa yrityksissä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on viiden vuoden tarkastelujaksolla tuottanut nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla. Kuka tahansa sijoittaja olisi ikionnellinen vastaavasta panoksen ja tuoton suhteesta.

Mitä edelläkävijät sitten ovat tehneet toisin? Yrityksiä yhdistää ainakin kolme asiaa: ne ovat asettaneet työkyvyn johtamiselle euromääräiset tavoitteet, määrittäneet työterveydelle selkeät vastuut ja tavoitteet sekä seuranneet tavoitteiden toteutumista mittaamalla. Työterveys huolehtii työntekijöiden terveysriskien ennaltaehkäisystä ja sairauksien hoidosta, segmentoi potilaat ja kohdentaa toimenpiteet oikein työkykyriskien hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi. Eräät näistä yrityksistä, esimerkiksi Atria, ovat onnistuneet vähentämään kokonaiskustannuksia viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2008, mikä tarkoittaa suoraan viittä prosenttiyksikköä palkkasummasta lisää viivan alle – vuosittain. Hallituksen haaveilema tuottavuusloikka on näissä yrityksissä jo otettu työkykyä johtamalla.
Pelkkä työterveyden menojen tuijottaminen viekin keskustelun sivuraiteelle. Meidän pitäisi puhua siitä, kuinka pitää työikäinen väestö työkykyisenä mahdollisimman pitkään. Suomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain huimia summia. Tekemättömän työn vuosikatsauksen mukaan tekemätön työ maksaa vuosittain 4,5-5 miljardia euroa koko Suomen yrityssektoriin suhteutettuna. Sosiaali- ja terveysministeriön luvut ovat vielä päätähuimaavampia: se arvioi keväällä 2015, että sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn, työkyvyttömyyseläkkeiden ja terveydenhuollon kustannukset aiheuttavat kansantaloudelle kuukausittain noin kahden miljardin euron menetyksen. Suurin lasku tästä lankeaa yritysten maksettavaksi, vaikka työntekijät ja julkinen talouskin kantavat osansa.

Työurien jatkamispaineista huolimatta Tekemättömän työn vuosikatsaus paljasti suotuisan kehityksen laantuneen ja tekemättömästä työstä aiheutuneiden keskimääräisten kustannusten päinvastoin nousseen 6,3 prosentista 7 prosenttiin vuodesta 2014. Vaikka nousu ei prosentuaalisesti ole suuri, koko yksityissektoriin suhteutettuna se tarkoittaa kymmeniä miljoonia euroja. Kun ajatellaan, että Suomessa on noin 2,4 miljoona työntekijää ja heidän keskipalkkansa noin 38 000 euroa henkilötyövuotta kohden, yksi prosentti vastaa miljardia euroa.

Tehokkaalla työkykyjohtamisella voitaisiin vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä alle puoleen nykyisestä. Nyt ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 20 000 suomalaista, keskimäärin 52-vuotiaina. Työnantajalle ne tulevat kalliiksi: jokainen myönnetty työkyvyttömyyseläke vaikuttaa yrityksen työkyvyttömyyseläkemaksuihin. Työkyvyttömyyseläke vaikuttaa myös ihmisen omaan toimeentuloon, koska eläkkeen taso jää palkkatuloja pienemmäksi.

Keskustelua käydään myös työterveyden sisällöstä. Kuuluuko kansansairauksia, kuten diabetesta, hoitaa tai ennaltaehkäistä työterveydessä? Suora vastaus on kyllä, sillä diabetes vaikuttaa työkykyyn: datan perusteella diabeetikoiden ja kohonneessa sairastumisriskissä olevien sairauspoissaolot ovat keskimäärin korkeammat. Koska valtaosa työikäisestä väestöstä on työterveyden piirissä, ehdotammekin, että sote-uudistuksessa työterveydelle siirrettäisiin työssäkäyvän väestön kansanterveydellinen hoitovastuu.

Kansantaloudellisesti työkykyjohtamiseen sisältyy valtava mahdollisuus. Edelläkävijät ovat näyttäneet, miten kelkka on käännettävissä, nyt on muiden vuoro tarttua toimeen. Suomen kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta se on elintärkeää.

Lasse Parvinen, johtaja, Terveystalo
Minna Pihlajamäki, työterveyden johtava ylilääkäri, Terveystalo

Lasse Parvinen
Lasse Parvinen Johtaja, palvelukehitys