Mielen hyvinvointia etänä – välitöntä apua matalalla kynnyksellä

22.6.2020Blogi

Mielen hyvinvoinnin ollessa koetuksella tärkeintä on löytää apua varhaisessa vaiheessa. Etäpalveluiden ansiosta se on nyt helpompaa kuin koskaan.

Poikkeuksellinen kevät on vaikuttanut voimakkaasti myös mielen hyvinvointiin. Sopeutuminen uuteen tilanteeseen vaatii voimia ja psyykkistä joustokykyä.

– Jo pitkään yleisin syy hakeutua vastaanotolle on ollut ahdistuneisuus, mutta kevään aikana yhä useammin ahdistukseen on sisältynyt koronaan, muutokseen tai epävarmuuteen liittyen. Tuelle on aina ollut selkeä tarve, mutta nyt korona on huolettanut silloinkin, vaikka asiat muuten olisivat ihan hyvin, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.

Terveystalo lanseerasi mielen hyvinvoinnin etäpalvelut jo vuonna 2018, ja ne ovat kasvattaneet suosiotaan siitä asti. Kysyntää on ollut koko ajan enemmän, ja kuluneena keväänä se kasvoi entisestään.

Oma Terveys -sovelluksessa toimivat Mielen chat ja Mielen sparri muodostavat ennaltaehkäisevän matalan kynnyksen palvelukokonaisuuden. Ympäri vuorokauden toimivassa palvelussa mielen hyvinvointiin perehdytetty sairaanhoitaja kartoittaa ja arvioi asiakkaan tilanteen Mielen chatissä viiden kysymyksen ja lyhyen keskustelun avulla. Tämän keskustelun perusteella asiakas pääsee purkamaan mieltään ja vahvistamaan mielen hyvinvointia edistäviä taitojaan psykologin tai psykoterapeutin videovastaanotolla Mielen sparrissa. Osa asiakkaista ohjataan työterveyteen tai vaikkapa tarvittaessa päivystykseen.

Matala kynnys helpottaa avun hakemista

On tärkeää ymmärtää, ettei Mielen sparrissa hoideta sairautta, vaan kyse on ennaltaehkäisevästä keskustelutuesta. Moni saa avun jo siitä, että joku kuuntelee ja auttaa laittamaan mielen asioita järjestykseen.

– Syyt hakea tukea ovat usein hyvin arkisia: on stressiä, huolia vanhemmuudessa tai ristiriitoja ihmissuhteissa tai ollut töissä vaikka hankala asiakaspalvelutilanne. Mielen hyvinvoinnin etäpalvelut onkin tarkoitettu juuri arkisiin huoliin ja murheisiin. Nämä huolet vaivaavat kuitenkin mieltä, ja siksi niitä on hyvä lähteä purkamaan ennen kuin ne muuttuvat suuriksi. Kysymme aina asiakkailta, kuinka paljon asia häiritsee ja näiden huolien häiritsevyyden aste koetaan lähes aina korkeaksi. Kyse on siis aina ihmiselle hyvin tärkeästä asiasta, Turunen sanoo.

– Mielen chatin ja sparrin hienous piilee siinä, että apua saa niin helposti, vaikka hetken mielijohteesta. Heti kun rohkaistuu ottamaan ensimmäisen askeleen, apu on yhden klikkauksen päässä Mielen chatissa, missä ammattilainen jo ottaa ohjat ja neuvoo turvallisesti eteenpäin. 

Mielen chatin ja sparrin piirissä on tällä hetkellä noin 130 000 työntekijää ja yli sata yritystä. Yhteydenottoja tulee päivittäin ja kaikki kontaktit ovat olleet aiheellisia – pilailumielessä tehtyjä yhteydenottoja ei ole ilmennyt lainkaan. Sparri-ajan saa lähipäiville, joskus jopa samalle päivälle. Aikoja varataan tarpeen mukaan, useimmiten yhdestä viiteen kertaa.

– Mielen sparrissa voidaan esimerkiksi harjoitella jotakin taitoa, kuten stressinhallintaa. Viimeinen tapaaminen voidaan sopia pidemmän ajan päähän, jolloin voidaan tarkastella tilannetta uudelleen.

Mielen hyvinvoinnissa painopiste on keskustelulla, joten asioita voidaan käydä etänä läpi hyvin joustavasti. Mielen sparrin lisäksi etänä on toteutettu myös lyhytpsykoterapiaa, ja kokemukset ovat olleet todella hyviä.  Etäkanavat soveltuvat siis myös varsinaiseen mielen hoitamiseen.

– Mieli ja keho ovat kokonaisuus, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mielenterveyden haasteet ovat tavallisia ja varsinaiset mielenterveyden häiriöt aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja. Mielen hyvinvointia tukevia keinoja voi onneksi vahvistaa ja kehittää missä iässä ja elämänvaiheessa tahansa, jo ennaltaehkäisevästi, Turunen sanoo.

– Jos mielenterveys on lujilla, on tärkeä aloittaa siihen suositeltu hoito nopeasti, jotta tilanne ei pahenisi tai kroonistuisi. Työterveyden lyhytpsykoterapian avulla ihmisiä voidaan hoitaa oikea-aikaisesti niin, että heidän koettu hyvinvointinsa paranee, psyykkiset oireet vähenevät ja he kokevat elämänlaatunsa kohentuvan. Samaan aikaan myös sairauspoissaolojen tarve vähenee, hän jatkaa.

Poikkeustilanne haastaa yhteisöllisyyttä työpaikoilla

Mielen hyvinvointi on noussut esiin myös työterveyspsykologien asiakkaiden keskuudessa kuluneena vuotena. Koronan vuoksi lähivastaanotolle saapumista on arasteltu, joten asiakkaiden vointia on tiedusteltu työterveyden toimesta.

– Kevään edetessä kriisireagointia on tullut selvästi lisää ja tuelle on ollut selvästi tarvetta. Olemme kertoneet asiakkaille aktiivisesti etävastaanottomadollisuudesta, jotta asiat eivät jäisi koronan vuoksi puolitiehen. Videovastaanotoista on saatu hyviä kokemuksia, ja yhteyksien pätkiessä apua on saatu perille myös puhelimitse. Etäpalveluna saa kaikkea samaa työterveyspsykologin apua mitä lähivastaanotoillakin, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi  Kaisu Behm.

Etenkin ristiriitatilanteita voidaan herkästi lykätä poikkeusajan yli, mutta myös niihin on mahdollista puuttua etäyhteyksien avulla. Tärkeintä on tarttua asioihin ajoissa, sillä käsittelemättöminä ongelmilla on tapana paisua suuremmiksi.

Työyhteisön kannalta keväässä on mietityttänyt erityisesti etätyö ja sen optimoiminen mahdollisimman vähän kuormittavaksi. Esimiehiä on askarruttanut erityisesti, miten yhteisöllisyyttä saadaan pidettyä yllä poikkeustilankin aikana.

– Huolenaiheena on ollut myös se, kuinka varmistaa, että alaisten huolet tulevat varmasti kuulluiksi, eikä kukaan jää yksin murheidensa kanssa.

Rajoitusten lieventämisen myötä keskiöön on noussut turvallisen työpaikalle paluun järjestäminen.

– Yhteistä keskustelua turvallisista työpaikalla palaamisen tavoista kaivataan nyt erityisen paljon – pelkojen ja huolien vähättelylle ei ole sijaa, Behm sanoo.

Etäluennot ja keskustelutilaisuudet lisäävät avoimuutta

Toimivaksi formaatiksi työterveydessä on havaittu yksilötuen ohella erilaiset etäluennot ja jäsennellyt keskustelutilaisuudet.

– Asiakkaiden tarpeisiin on räätälöity monenlaisia kokonaisuuksia: poikkeustilanteen alkuvaiheessa kaivattiin paljon etätyöhön liittyvää ohjeistusta ja välineitä kriisiin sopeutumiseen ja sen käsittelyyn. Kyseessä voi olla koko työyhteisölle pidettävä etäluento tai pienempien tiimien kesken käydyt työpajat.

– Työt on saatava sujumaan uudesta tilanteesta huolimatta, joten joustavuutta ja ihmisten kuuntelua kaivataan kriisin jokaisessa vaiheessa.

Mielen hyvinvointi on suoraan yhteydessä työkykyyn, joten siihen panostaminen kannattaa aloittaa ajoissa.

– Mielen hyvinvointi ja psyykkinen kapasiteetti vaikuttavat etenkin aivotyöhön. Poikkeustilassa moni on varmasti huomannut, että kun osa energiasta on ollut sitoutuneena koronaan, on tuntenut itsensä väsyneemmäksi ja työteho on ailahdellut tavallista voimakkaammin. Jos huomaa itsessään tai työtoverissa stressioireita, kannattaa hakeutua työterveyteen viivyttelemättä. Kurssi on usein helpompi oikaista, kun se aloitetaan ajoissa. Keinoja auttamiseen löytyy kyllä, Behm kiteyttää.

Lue myös: