Masennus – työkykyä käypä hoidolla

21.8.2018Blogi

Masennus diagnosoidaan 5-10 %:lla suomalaisella vuosittain. Masennus aiheuttaa eniten mielenterveysperusteisia sairauspäivärahakausia. Kelan tilastojen mukaan sairauspäivärahaa maksetaan yleisimmin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja toiseksi eniten mielenterveyshäiriöiden perusteella. Viime vuosien aikana mielenterveyshäiriöiden vuoksi alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat kääntyneet nousuun. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat kolmanneksen uusista työkyvyttömyyseläkkeistä.

 

Masennus on sairaus, jota voidaan hoitaa lääketieteellisin keinoin. Masennuksen ehkäisyyn ja masennusjaksojen hyvään hoitoon kannattaa kiinnittää huomiota. Käypä hoidon mukaan keskeisiä ja spesifisiä hoitomuotoja ovat lääkitys ja erilaiset terapiat. Nämä hoidot ovat yhtä tehokkaita lievissä ja keskivaikeissa depressioissa, joissa niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai yhtäaikaisesti; Yhtäaikainen käyttö on tehokkainta. Masennuksen pitkittyessä, viimeistään 8 viikkoa masennuksen diagnosoimisesta, tulisi aloittaa lääkehoito. Varhain aloitetulla psykoterapialla saavutetaan hyviä hoitotuloksia. Psykoterapia auttaa sopeutumaan erilaisiin elämäntilanteisiin ja parantaa itseymmärrystä. Seurantakyselyjen mukaan psykoterapiat ovat vaikuttaneet myönteisesti asiakkaan kokemaan hyvinvointiin, psyykkisiin oireisiin sekä toimintakykyyn. 

Työntekijän tukeminen työtehtävässään on tärkeää

Lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa sairauspoissaolo ei ole useinkaan ratkaisu ongelmaan vaan pitkiä sairauspoissaoloja tulee välttää. Tärkeää on tukea työntekijän selviytymistä työtehtävässään. Voimanlähteinä ja tukena arjessa ja työ- ja toimintakyvyn turvaamisessa ovat erilaiset ympärillä olevat tukiverkostot: perhe, ystävät ja työyhteisö. Jaksamisen kannalta kannattaa ylläpitää arjen rutiineja: huolehtia riittävästä nukkumista ja säännöllisestä ruokailusta. Työelämässä pysyminen on osa arkirutiineja ja työ voidaan nähdä kuntouttava toimena.

Työterveydellä on keskeinen rooli työssäkäyvän depressiopotilaan työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa. Työelämässä pysymistä voidaan tukea erilaisin keinoin; tällaisia ovat mm. kevennetty työ tai osasairauspäiväraha, joiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Myös työpaikan kannustava ja tukeva ilmapiiri auttaa työntekijää jaksamaan kuormittavassa elämäntilanteessa ja sitouttaa työntekijää työyhteisöön sekä työnantajaan.

Anita Riipinen

Työterveyshuollon erikoislääkäri, johtava lääkäri
Terveystalo

Anita Riipinen
Anita Riipinen Työterveyshuollon erikoislääkäri, johtava lääkäri