Korvaava työ – työkyvyn seuraava hittituote

27.3.2019Blogi

Siivooja saa haavan sormeensa, haava tikataan ja hänen on vältettävä likaista työtä viikon ajan. Toisaalla varastotyöntekijä nyrjäyttää nilkkansa ja saa lääkäriltä ohjeen välttää liikkumista vaativaa työtä määräajan.

Vielä parikymmentä vuotta sitten vastaavissa tilanteissa työntekijä jäi sairaana kotiin tai jatkoi töissään täyden päivän. Välimuotoja ei ollut.  Osasairauspäiväraha toi vasta 2010-luvulla työntekijälle vaihtoehdon palata 40-60 prosenttisella työosuudella määrätyn sairauspoissaolojakson jälkeen työhönsä. 

Joskus muutos työkyvyssä vaatii muutoksia myös työtehtävissä. Korvaavan työn toimintamalli onkin yleistymässä hyvänä vaihtoehtona sairauspoissaololle. Tätä varten lääkäri kirjoittaa sairauspoissaolon sijaan sairauden tai vamman aiheuttamat rajoitteet sairauspoissaolotodistukseen ja esimies pyrkii määriteltyjen rajoitteiden mukaisesti järjestämään työntekijälle sopivaa työtä. Korvaava työ voi olla esimerkiksi opiskelua, inventaariota tai etätyötä. Jos sopivaa työtehtävää ei kuitenkaan löydy, tai työntekijä ei ole valmis menemään työhön sairauden tai vamman johdosta, on ratkaisuna sairauspoissaolo. Oireiden vaikeuttaessa normaalia työtä on vaihtoehtona myös oman työn keventäminen, jossa ei lääkäriä lainkaan tarvita, vaan työntekijä ja esimies voivat sopia työn keventämisestä määräajaksi.

Työeläkepuolella ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus vuoden 2004 alussa. Ammatillinen kuntoutus on yleistynyt tuettaessa töihin palaamista ja työssä pysymistä sairaudesta tai vammasta huolimatta - se on nykyisin lähes yhtä yleistä kuin työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen. Ammatilliseen kuntoutukseen liittyvän työkokeilun ehtona on todennäköinen työkyvyttömyyden uhka. Työtapaturmapuolella puolestaan sekä osapäiväraha että työkokeilu ovat olleet jo vuosikymmeniä, tosin vähän käytettyjä, etuisuuksia.

Hyvin sovitut työhön paluun käytännöt tuovat myös taloudellista etua sekä työnantajalle että työntekijälle. Työhön paluun tukeminen on parhaimmillaan yhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyden lääkäreiden kesken. On kaikkien etu, ettei työntekijöiden terveyttä, toipumista ja turvallisuutta koetella. 

Työhön paluun tuen hyvät periaatteet:

  • Työpaikka on vahvasti sitoutunut terveyden edistämiseen ja turvallisuuteen. On näyttöä, että positiivinen asenne työpaikalla varmistaa työhön paluuta.
  • Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden muokattuun tai korvaavaan työhön oireisille, sairastuneille tai loukkaantuneille ja varmistaa turvallisen ja terveydelle suotuisan työhön paluun.   
  • Työhön paluun suunnittelijoiden on oltava varmoja, että yhteistyö työpaikalla sujuu.
  • Esimiehet saavat koulutusta työkyvyttömyyden torjuntaan ja työhön paluun tukitoimiin.
  • Esimiehet ovat kiinnostuneita alaistensa hyvinvoinnista ja osaavat sairauden tai vahingon sattuessa olla hienotunteisesti ja tahdikkaasti yhteydessä alaisiinsa.
  • Työhön paluun koordinaatiolla on vastuuhenkilö. Tämä koordinaattorin rooli voi olla työterveydessä tai työpaikan sisällä.
  • Kaikki yhteydenpito tapahtuu aina työntekijän suostumuksella ja ehdotonta luottamuksellisuutta noudatetaan.

Sairauspoissaololle on siis olemassa hyviä vaihtoehtoja!


Anne Lamminpää, LT, dosentti,
Johtava työterveyslääkäri

Anne Lamminpää
Anne Lamminpää Johtava työterveyslääkäri