Kohti normaaliarkea – miten yritykset voivat vauhdittaa kriisistä nousemista?

8.5.2020Blogi

Koronan kaltainen mullistus jättää jälkensä myös yrityksiin ja organisaatioihin. Normaaliin palaamista voi edesauttaa kiinnittämällä huomiota muutamaan avainasiaan.

Koronaepidemiatilanne vaikuttaa yksilötasolla kaikkiin, mutta vaikutukset tuntuvat myös yrityksissä ja organisaatioissa – niissä kriisi lisää epävarmuutta ja vaikeuttaa ennakointia. Uusi tilanne luo usein muutostarvetta, mutta voi avata myös uusia mahdollisuuksia.

– On tärkeää muistaa, että organisaatio koostuu työntekijöistä, jolla on kullakin oma henkilökohtainen tapansa käsitellä muutoksia. Osa sähäköityy ja osa voi jopa lamaantua, jos johtamisessa ei onnistuta, sanoo työterveyspsykologi Kaarle Lagerstam Terveystalosta.

Kriisi etenee usein vaiheittain:

  1. Ensin tulee sokkivaihe, johon kuuluu esimerkiksi epäusko ja kieltäminen.

  2. Tätä seuraa pian vaihe, jossa reagointikyky paranee, tietoa hankitaan ja tilanne pyritään vakauttamaan luoden siihen samalla jonkinlaista ennustettavuutta.

  3. Lopulta aloitetaan siirtymä uuteen tilanteeseen, sopeutumalla tavalla tai toisella. Taitavat organisaatiot aloittavat viimeistään tässä vaiheessa perusteellisen suunnittelun, jonka kautta kyetään riittävän ajoissa käynnistämään oikeasuuntaiset toimenpiteet uudessa tilanteessa.

Kriisin alussa ennustettavuus on usein todella heikkoa. Tästä huolimatta tilanne tulisi jotenkin pyrkiä vakauttamaan ja suunnitelmallinen tulevaisuuden pohdinta ja toipumisen suunnittelu käynnistää mahdollisimman pian.

– Kriisistä toipumisen voidaan ajatella tarkoittavan yrityksen tai organisaation toimintakyvyn palautumista muuttuneessa tilanteessa. Huolellinen suunnittelu on mielestäni avain nopeaan toipumiseen, Lagerstam sanoo.

Avoimuus ja luottamus kantavat kauas

Mahdollisia sudenkuoppia kriisin keskellä ovat etenkin riittämätön viestintä ja siihen liittyvä vähäinen avoimuus henkilöstön suuntaan. Karikoihin voi johtaa niin ikään puutteellinen suunnittelu sekä päättämättömyys ja viivyttely toimenpiteiden toteuttamisessa.

– Parhaat edellytykset kriisistä toipumiseen on organisaatioilla, joissa johto luottaa työntekijöihin ja antaa heille selkeät tehtävät sekä tukee niiden hoitamista antamalla laajan toimintavapauden. Mikromanageeraus ja vanhoissa tavoitteissa riippuminen eivät sovi kriisin tarkoituksenmukaiseen hoitamiseen, Lagerstam painottaa.

Korona asetti niin yksityishenkilöt kuin monet yrityksetkin uudenlaiseen tilanteeseen, johon ei ollut olemassa valmiita toimintamalleja. Lagerstamin mukaan koronakriisistä kannattaakin ajan kuluessa hakea oppeja, joita voi mahdollisesti hyödyntää voimavaroina tulevaisuudessa.

– Pitäisin tärkeänä opittujen tehokkaiden työtapojen ja menetelmien säilyttämistä sekä varautumisen ja suunnittelun kehittämistä siten, että seuraava kriisi ei yllättäisi meitä samalla tavalla. Seuraava kriisi ei ole samanlainen kuin tämä, mutta varmaa on, että sellainen on tulossa, ennemmin tai myöhemmin.

Terveystalon vastaava työterveyspsykologi, eversti (evp), sotatieteiden tohtori Kaarle Lagerstam on toiminut niin Suomessa kuin kriisialueilla vaativissa johtamistehtävissä. Hän on käynyt myös USA:n sotakorkeakoulun sekä saanut diplomaattikoulutuksen Sveitsissä.

Tutustu poikkeustilanteen palveluihimme täällä.

Lue myös: