Joka neljännellä nelikymppisellä on merkittävä työkykyriski – näin työnantaja voi vaikuttaa hyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen

3.3.2020Blogi

Peräti joka neljännellä 40–45-vuotiaalla suomalaisella on jokin riskitekijä, joka ennustaa työkyvyttömyyttä. Hyvällä ja ennakoivalla työterveydellä nelikymppiset voidaan kuitenkin pitää kunnossa ja työkykyisinä. Tässä viisi vinkkiä, jolla työnantaja voi vaikuttaa.

- Senioriajan terveyden pohja rakennetaan nelikymppisenä. Siksi selvitimme, missä kunnossa 40–45-vuotiaat suomalaiset ovat. Tulos oli yllättävä ja huolestuttava, Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palonen sanoo.

Terveystalon tekemän ennusteen* mukaan joka neljännellä 40–45-vuotiaalla suomalaisella on yksi tai useampi riskitekijä, joka kasvattaa todennäköisyyttä pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Yleisin työkyvyttömyyteen vaikuttava diagnoosi nelikymppisillä on selkäkipu: kolmannes ikäluokasta kärsii työtä haittaavasta tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireesta. Naisilla toiseksi yleisimmät syyt työkyvyttömyyteen ovat ahdistus ja masennus. Miehilläkin ahdistuneisuus on neljänneksi yleisin syy.

- Nelikymppisten työurien pitäisi jatkua vielä yli 20 vuotta. Suomessa on jo nyt työvoimapulaa monilla aloilla, ja kilpailu työntekijöistä varmasti vain kiristyy ikäluokkien pienentyessä. Siksi nopeat toimenpiteet nykyisten nelikymppisten työtä tekevien työkyvyn ylläpitämiseksi ovat välttämättömiä niin yksittäisten yritysten kuin koko yhteiskuntammekin kannalta, Unto Palonen sanoo.

Terveystalon asiantuntijat listasivat viisi toimenpidettä, joiden avulla nelikymppisten hyvinvointi paranee ja työkyky säilyy.

- Toimia tarvitaan niin yhteiskunnassa ja työpaikoilla kuin yksityiselämässäkin. Yksilöitä ei pidä syyllistää vaan motivoida muutoksiin.

1. Selkäkipuun auttavat kuntoutus ja työolojen parantaminen

Työssä haittaavasta tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireesta kärsii nelikymppisistä noin kolmannes. Tavallisin työkyvyttömyyteen vaikuttava diagnoosi on selkäkipu. Suorittavaa työtä tekevät kärsivät kivusta ja haitasta selvästi enemmän kuin toimihenkilöt ja johtajat.

Erityisesti suorittavaa työtä tekevien naisten työoloja pitäisi parantaa, jotta työn kuormittavuus vähenisi. Vaikka sairauksia ei voitaisi pysyvästi parantaa, työtä muokkaamalla ja työntekijää kuntouttamalla voi pysyä työkykyisenä.

Työterveyshuolto voi puuttua selkäongelmiin monin tavoin – sekä ennaltaehkäisevästi että kuntouttavasti. Omaehtoinen harjoittelu ja aktiivisuus johtavat yleensä hyviin tuloksiin. Sen sijaan turhaa kuvantamista, leikkauksia, reseptilääkkeitä ja pitkiä sairauslomia pyritään nykysuositusten mukaan välttämään, jos vakavan sairauden merkkejä ei ilmene. Samat periaatteet soveltuvat myös muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon.

Terveystalo tarjoaa selkäkipuisten hoitoon moniammatillisen tiimin palveluja, johon sisältyvät työterveyslääkärin ja -hoitajan lisäksi myös työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin palvelut. Yksilöllisten hoito- ja arviokäyntien lisäksi tarjolla on työolosuhteiden parantamiseen tähtääviä palveluja sekä ryhmämuotoisia kuntoutuspalveluita. Lisäksi tarjolla on fysioterapeuttien suoravastaanottoja osana työterveyspalveluja.

2. Mielenterveysongelmiin pitää reagoida ajoissa

Nelikymppisten naisten seuraavaksi yleisimmät työkykyyn vaikuttavat sairaudet ovat ahdistus ja masennus. Noin joka viides terveyskyselyn vastaajista raportoi masennusoireista. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa koko ajan yleistyvä syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Työ on tärkeä mielenterveyden lähde, mutta henkisesti kuormittava työ ja tuen puute vaikeuttavat pärjäämistä – varsinkin, jos taustalla on mielenterveysongelma.

Mielenterveysdiagnoosin jälkeen olennaisinta on käynnistää vaikuttava hoito mahdollisimman pian. Se edellyttää työterveyspalveluilta kattavia palveluita ja asiakasyrityksen toiminnan ja työolojen tuntemusta.

Terveystalo on suuren kysynnän vuoksi kaksinkertaistanut työterveyspsykologien määrän työterveyspalveluissa. Työpaikoilla on tarvetta sekä mielenterveyshäiriöiden ehkäisyyn että niiden hoitoon. Nykyään työterveyspsykologit osallistuvat työpaikan psykososiaalisten riskien arviointiin ja työyhteisöjen ja johtamisen kehittämiseen  yhteistyössä esimiesten kanssa. Terveystalo tarjoaa osana työterveyshuoltoa hoitosuositusten mukaista lyhytpsykoterapiaa. Työterveyshuoltoon on myös rakennettu uusia matalan kynnyksen digitaalisia chat- ja sparri -palveluita mieltä askarruttavien asioiden käsittelyyn.

Näillä ratkaisuilla Terveystalon asiakasyritykset, esimerkiksi Lidl ja S-ryhmä ovat saaneet aikaan merkittävän laskun mielenterveyssyistä johtuvissa sairauspoissaoloissa.

3. Tarjoa unihäiriöihin lääkkeetöntä hoitoa

Univaikeudet ovat mielenterveyden häiriöiden, erityisesti masennuksen riskitekijä. Terveyskyselyn mukaan joka kolmas 40–45-vuotiaista kokee univaikeuksia ja päiväaikaista väsymystä, joka haittaa merkittävästi arkielämää. Vaikeat unihäiriöt ovat selvästi yleisempiä suorittavaa työtä tekevien keskuudessa kuin toimihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä. Erityisesti suorittavaa työtä tekevät miehet kärsivät univaikeuksista, mikä viittaa vuorotyön aiheuttamiin unihäiriöihin.

Erittäin tärkeää onkin seuloa säännönmukaisesti vuorotyöläisten univaikeuksia. Terveystalo tarjoaa unihäiriöiden hoitoon vaikuttavia lääkkeettömiä  hoitomuotoja sekä uusia digitaalisia univalmennuksia.

4. Panosta esimiesten osaamiseen

Jatkuvaa työhön liittyvää stressiä ja uupumusta tai oman työkyvyn kokemista huonoksi raportoi terveyskyselyssä lähes joka kymmenes nelikymppisistä. Työstressin ehkäisyssä ja hoidossa oleellista on vaikuttaa työoloihin, työyhteisöön ja johtamiseen.

Terveystalon Terve työpaikka -malli sisältää vaikuttavia ratkaisuja kaikille näille osa-alueille. Työkykyä Terveystalossa seurataan uusilla digitaalisilla järjestelmillä yhteistyössä asiakastyöpaikkojen kanssa. Kun esimiehet puuttuvat ongelmiin ajoissa ja auttavat työntekijää arjessa, saadaan työkyvyn edistämisessä hyviä tuloksia. Terveystalo sparraa johtoryhmiä ja esimiehiä työpaikan työkykyjohtamisen kehittämisessä.

5. Tue painonhallintaa terveellisillä valinnoilla

Kaksi kolmesta 40–45-vuotiaasta on ylipainoisia, miehet useammin kuin naiset. Eniten ylipainoa esiintyy työntekijäammateissa työskentelevillä naisilla. Painonhallinta ei ole helppoa, ja onnistuminen vaatii toimia niin yhteiskunnassa, työpaikoilla, perheessä kuin yksilötasollakin. On tärkeää, että työntekijällä on mahdollisuus terveelliseen työpaikkaruokailuun ja että hän saa oikeanlaista ohjausta ja neuvontaa. Näin painoon liittyviä työkykyriskejä voidaan pienentää pitkäjänteisesti. 

Terveystalon työterveyshuollossa ravitsemusterapeutin osaaminen on sekä työpaikkojen että työntekijöiden saatavilla.

Työnantaja, pyydä tarjous yrityksellesi sopivasta työterveyspalvelusta!

Näin Suomi voi: Mielenterveyden ongelmat näkyvät kasvavina sairauspoissaoloina eri aloilla
Näin Suomi voi: Mielenterveyshäiriöt nousemassa yhtä yleisiksi kuin flunssa ja selkäkipu

* Ennuste perustuu Terveystalon potilastiedoista ja terveyskyselystä koottuun 40–45-vuotiaita koskevaan dataan, joka käsittää 1,7 miljoonaa diagnoosia vuosilta 2016-2019 sekä kymmeniä tuhansia vastauksia terveyskyselyyn. Tarkasteluun otettiin ne yleisimmät vastaanotolla käynnin syyt, joiden tiedetään olevan pitkien sairauslomajaksojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden perusteina.