Näillä täsmäkysymyksillä voit selvittää, miten etätyötä tekevä työntekijäsi jaksaa

21.6.2021Blogi

Tiedätkö, miten etätyötä tekevä työntekijäsi jaksaa? Oikeat kysymykset auttavat saamaan tähän vastauksen. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Anne Rantala vinkkaa viisi hyvää kysymystä.

Etätyön myötä esihenkilöiden on aiempaa vaikeampi seurata heidän työntekijöidensä jaksamista. Etätyö tulee jatkumaan suuressa osassa organisaatioita vähintäänkin hybridimuodossa. Kun päivittäin tai edes viikoittain ei pääse olemaan kasvotusten työntekijän kanssa, kannattaa työn sujumisesta ja työssä jaksamisesta keskustella myös virtuaalitapaamisissa.

On tärkeää kyetä ennalta ehkäisemään työntekijöiden liikaa kuormittumista, jotta kiire tai väsymys eivät kehity työssä suoriutumista ja jaksamista haittaavalle tasolle – tai pahimmillaan jopa työuupumukseksi tai masennukseksi.

Keskustelussa ei kannata lähteä suoraan liikkeelle kyselemällä työntekijän jaksamisesta, vaan sivuamalla asiaa muilla työhön liittyvillä aihepiireillä. Luonteva työntekijän töiden sujumisen ja jaksamisen kartoittaminen voi edetä esimerkiksi näin:

 1.      Mitä asioita sinulla on tällä hetkellä työn alla?

Keskustelu on luonteva avata työtehtävien kautta ja kysyä, mitä kaikkea työntekijällä onkaan tällä hetkellä työn alla. Samalla voidaan miettiä tehtävien prioriteettijärjestystä ja tarvittaessa selventää työn tavoitteita. Työtehtävistä selviytyminen edellyttää, että tavoitteet on käsitelty yhdessä – silloin työntekijän on helpompi itsenäisestikin priorisoida töitään. 

 2.      Miten työaikasi riittää meneillään olevien tehtävien tekemiseen?

Kun kokonaistyötilannetta on hahmoteltu, niin voi hyvin kysyä, arveleeko työntekijä normaalin työajan riittävän tehtävien tekemiseen. Samalla voidaan arvioida myös aikataulujen realistisuutta.

 3.      Tarvitsetko työssäsi apua?

Tässä vaiheessa on luontevaa kysyä, tarvitseeko työntekijä esihenkilöltä tai joltain muulta tukea tai apua tehtävistä selvitäkseen. ”Onko jotain, missä voin auttaa”, tai ”Haluatko, että pyydän myös Erjaa katsomaan tuota Isovuoren casea?”

 4.      Pystytkö huolehtimaan työn tauotuksesta? 

Kysy, ehtiikö työntekijäsi pitämään hengähdystaukoja sekä lounastauon päivittäin. Jatkoksi voi kysyä, kokeeko hän työajan pysyvän kohtuullisena eli pystytäänkö sovitun työajan raameissa. Esihenkilön on toki hyvä katsoa etukäteen työntekijän toteutunutta työaikaa.

 5.      Mitä muuta kuuluu ja onko huolia?

Yksin kotona ahertavalle työntekijälle kysymys siitä, miten jaksat ja onko sellaisia huolia, jotka minun esihenkilönäsi olisi hyvä tietää, voi olla hyvinkin tervetullut. Kysymykseen jokainen voi vastata haluamallaan tasolla. Yksi voi kertoa työhön liittyvistä kuulumistaan ja huolistaan, ja toinen myös yksityiselämästään riippuen siitä, miten paljon haluaa omasta elämästään avata ja millaiseksi kokee suhteensa esihenkilöön.

6.      Luottoextra: Miten jaksat? Palaudutko vapaa-ajalla?

 Joskus esihenkilön ja työntekijän välinen suhde on sellainen, että siinä keskustellaan hyvinkin avoimesti terveydestä ja yksityiselämästä. Silloin on hyvä ottaa puheeksi esim. palautuminen vapaa-ajalla: kykeneekö työntekijä irrottautumaan työstä ajallisesti ja ajatuksellisesti ja siten varmistamaan palautumisen.

 


Työssä jaksamisen haasteet ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla

Kun esihenkilö osoittaa kiinnostusta työntekijän työssä selviytymiseen, tämä madaltaa kynnystä puhua myös jaksamisesta. Työntekijän kertoessa jaksamisongelmistaan, kannattaa ensimmäisenä yhdessä pohtia, millä tavoin työtä ja työolosuhteita voitaisiin muuttaa työntekijän voimavaroja vastaavaksi. Usein työn jäsentäminen ja selkeyttäminen on toimenpide, joka auttaa parhaiten työssä jaksamisen ongelmissa. Toki sen jälkeen on hyvä pohtia, että tarvitaanko tilanteessa myös muunlaista työkyvyn tukea. Silloin on hyvä kääntyä työterveyden puoleen.

 

Lue, miten Prisma ratkaisi työhyvinvointipulmat