Aikaansaava ihminen on onnellinen

4.3.2015Blogi

Meiltä työterveyspsykologeilta ja työhyvinvointiasiantuntijoilta kysytään nykyisin aika usein, että onko työhyvinvointia ihan oikeasti mahdollista johtaa tässä surkeassa taloustilanteessa, jossa elämme? Eikö nyt voitaisi keskittyä tuloksen tekoon ja tuottavuuden parantamiseen?

Vastauksena näihin kysymyksiin minulla on väite: aikaansaava ihminen on onnellinen ihminen. Positiivisen psykologian lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihminen voi hyvin kun hän kokee aikaansaamisen tunnetta itselleen merkityksellisessä työssä. Aikaansaamisen tunne, hyvä ajohiki, syntyy siitä, että tehdään hommia kädet savessa. Leppoisa puuhastelu tai downshiftaaminen ovat hauskoja harrasteita ja tuottavat hedonistista mielihyvää ja poistavat stressiä, mutta ihmiselle tuiki tärkeää aikaansaamisen tunnetta niissä ei synny. Aika harva meistä haluaisi aina olla lomalla. Kyllä käsitykseni mukaan ihmiselle on ihan lajityypillistä pyrkiä tekemään jotakin hyödyllistä, riippumatta siitä onko työsuhteessa vai ei.

 

Aikaansaamisen johtaminen, ja samalla työhyvinvoinnin johtaminen, ei ole mitään ydinfysiikkaa. Ihmisten johtamisen perusperiaatteet, jotka löytyvät kaikkien ismien alta eri tavoin sanoitettuna, toimivat hyvinä tienviittoina.

1) Varmista, että ihmiset tietävät mitä ovat tekemässä.
Ihminen on tavoitteellinen olento, toiminnalla täytyy olla ymmärrettäviä suuntia ja arvoja. Epäselvät toimenkuvat ja hämärät ali- tai ylimitoitetut tavoitteet ovat omiaan herättämään ahdistusta ja epätietoisuutta. Kun hallinnantunne häviää, häviää myös aikaansaaminen. Maailman yksinkertaisimman motivaatioteorian mukaan ihminen tarttuu tehtävään, kun uskoo pärjäävänsä siinä ja saavansa tekemisestä riittävän palkinnon. Vahvista myönteisellä palautteella ihmisten itseluottamusta ja varmista, että työssä on mahdollista onnistua joka päivä.

2) Työn pitää olla jossain määrin henkilökohtaisesti merkityksellistä ja mielekästä, jotta sitä jaksaa tehdä.
Jos firmassa on tehtäviä, jolla ei ole mitään merkitystä, ne kannattaa välittömästi hävittää tai muuttaa toisenlaisiksi. Ensinnäkään kukaan ei voi niistä motivoitua ja toiseksi sellaiset työt eivät myöskään tuota mitään.

3) Viesti ja kommunikoi paljon.
Ja varaudu henkisesti siihen, että joka vuosi työhyvinvointikyselyn tuloksena on, että tieto ei kulje riittävästi. Tämä fakta on muistaakseni tiedetty jo 50-luvulta alkaen, joten aina uudelleen ja uudelleen saatavasta tuloksesta ei tarvitse masentua. Sen sijaan avointa tiedonkulkua, jatkuvaa keskustelua ja erilaisia viestinnän muotoja kannattaa sinnikkäästi rakentaa ja kehittää.

4) Arvosta armottomasti ihmistä.
Huolehdi, että organisaatiossa käyttäydytään kunnioittavasti, ystävällisesti ja arvostavasti. Ymmärretyksi tuleminen ja arvostuksen saaminen ovat ihmisen perustarpeita. Jotta voimme ymmärtää mitä toisen mielessä liikkuu, meidän pitää kysyä ja ennen kaikkea meidän pitää malttaa kuunnella.

Annamari Heikkilä on Terveystalon työterveyspsykologi ja filosofian tohtori, joka valmistuu kohta kognitiiviseksi psykoterapeutiksi. Annamari on kirjoittanut yhdessä Ilona Rauhala ja Makke Leppäsen kanssa kirjan Pääasia – organisaation psykologinen pääoma, joka valittiin kuuden finalistin joukkoon ja sai kunniamaininnan Ekonomiliiton kirjallisuuspalkintokilvassa 2014 . Vapaa-ajallaan Annamari harrastaa Fustraa, kirjoittaa blogeja ja kirjoja sekä hoitaa puutarhaa.

Annamari Heikkilä
Annamari Heikkilä Työterveyspsykologi