Verenpaine nousee tavallisesti epäterveellisten ruokatottumusten ja liikunnan puutteen vuoksi
1.10.2021 | Päivitetty 15.1.2024
Asiantuntija Kristian Paavonen, kardiologian erikoislääkäri
Verenpaine tarkoittaa valtimoverisuonten sisällä vallitsevaa painetta. Paine syntyy, kun sydän supistuu ja pumppaa verta valtimoihin. Mitä korkeampi verenpaine on, sitä kovemmin sydämen on työskenneltävä. Ajan myötä korkea verenpaine voi vahingoittaa sydäntä ja johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten aivoverenkiertohäiriöihin ja sydänsairauksiin. Tässä tietopaketissa käsitellään verenpainetta sekä korkean ja matalan verenpaineen syitä, oireita ja hoitoa.
Jos verenpaine on 180/110 mmHg tai yli, se on vaarallisen korkea ja vaatii välitöntä hoitoon hakeutumista.
Lääkäriin tulee ottaa yhteyttä myös silloin, jos lukemat ovat 160–179/100–109 mmHg välillä. Tällöin verenpaine on selvästi koholla.
Jos verenpaine on 140–159/90–99 mmHg, sitä on hyvä seurata kahden kuukauden ajan ja keskustella sitten lääkärin kanssa.
Yleislääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle verenpaineen kontrollimittauksia ja ruokavalio- sekä liikuntaohjausta varten.
Sisällysluettelo
Mikä on normaali verenpaine?
Verenpaine on normaali, kun se on alle 130/85 mmHg. Ensimmäinen luku on systolinen verenpaine eli yläverenpaine. Jälkimmäinen luku on diastolinen verenpaine eli alaverenpaine.
Verenpainearvojen mittayksikkönä käytetään elohopeamillimetriä, jonka yksikkö on mmHg. Verenpaine on mitattava aina levossa, sillä verenpaine voi vaihdella päivän mittaan esimerkiksi fyysisestä rasituksesta, stressistä tai jännityksestä johtuen.
Yön aikana verenpaine laskee noin 10–20 prosenttia päivään verrattuna.
Verenpaineeseen vaikuttavat monet tekijät
Verenpaine voi olla korkea ilman erityistä syytä, ja joskus se on koholla jonkin muun sairauden vuoksi.
Elintapojen johdosta kohonnutta verenpainetta sanotaan primaariseksi verenpainetaudiksi.
Sairauden tai tietyn tilan johdosta kohonnutta verenpainetta taas kutsutaan sekundaariseksi verenpainetaudiksi.
Korkea verenpaine
Verenpaine on korkea, jos verenpainearvot ovat 160–179/100–109 mmHg välillä. Tällöin on syytä ottaa yhteyttää lääkäriin. Jos verenpainearvot ovat 140–159/90–99 mmHg välillä, verenpainetta on hyvä seurata kahden kuukauden ajan ja keskustella sitten lääkärin kanssa.
Milloin verenpaine on vaarallisen korkea?
Vaarallisen korkean verenpaineen raja-arvona pidetään yläverenpainetta, joka on 180 mmHg tai yli sekä alaverenpainetta, joka on 110 mmHg tai yli. Nämä lukemat vaativat välitöntä hoitoon hakeutumista.
Vaarallisen korkea verenpaine määritellään siten, että yläverenpaine on 180 mmHg tai enemmän ja alaverenpaine 110 mmHg tai enemmän. Nämä lukemat edellyttävät välitöntä hoitoon hakeutumista.
Kohonnut verenpaine eli hypertensio on yksi keskeisimmistä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä. Lisäksi korkea verenpaine kuormittaa kehoa ja lyhentää odotettavissa olevaa elinikää.
Korkea verenpaine voi:
- vahingoittaa valtimoita
- lisää eteisvärinän riskiä
- aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa
- altistaa sepelvaltimotaudille
- aiheuttaa aivohalvauksen
- aiheuttaa sydäninfarktin
Mikä aiheuttaa kohonneen verenpaineen?
Useimmiten korkean verenpaineen aiheuttavat elintavat. Korkealle verenpaineelle altistavia elämäntapatekijöitä ovat suolan, lakritsin ja tulehduskipulääkkeiden käyttö, ylipaino, liikkumattomuus, tupakointi sekä runsas alkoholinkäyttö.
Useimmiten nämä tekijät selittävät koholla olevan verenpaineen ja kyseessä on tällöin niin sanottu primaari verenpainetauti.
Mikäli kyseessä on jonkin sairauden tai tietyn tilan aiheuttama kohonnut verenpaine, puhutaan vuorostaan sekundaarisesta verenpainetaudista.
Sekundaarista eli jostakin sairaudesta tai tilasta johtuvaa verenpainetautia on syytä epäillä, jos verenpaine kohoaa nuorella iällä tai jos aikaisemmin matala tai normaali verenpaine nousee ilman muuta selittävää tekijää
Joskus nuorella iällä todetun verenpainetaudin syyksi paljastuu perinnöllinen korkea verenpaine
On todennäköistä, että elämäntavoista riippumatta perintötekijät johtavat verenpainetaudin kehittymiseen nuorella iällä, jos molemmilla vanhemmilla on ollut korkea verenpaine ja vanhempi on aloittanut varhain lääkityksen sen hoitamiseksi.
Milloin korkean verenpaineen vuoksi on hyvä hakeutua lääkäriin?
Verenpaineen ollessa 140–159/90–99 mmHg, verenpainetta on hyvä seurata kahden kuukauden ajan ja keskustella sitten lääkärin kanssa.
Jos lukemat ovat 160–179/100–109 mmHg, on verenpaine selvästi koholla. Ota tällöin yhteys lääkäriin.
Vaarallisen korkeasta verenpaineesta puhutaan, jos verenpainearvot ovat 180/110 mmHg tai enemmän. Tällöin hoitoon on hakeuduttava välittömästi.
Yleislääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle verenpaineen kontrollimittauksia ja ruokavalio- sekä liikuntaohjausta varten.
Matala verenpaine eli hypotensio
Verenpaine luokitellaan alentuneeksi, kun yläverenpaine eli systolinen verenpaine on alle 100 millimetriä elohopeaa (mmHg). Terveen, nuoren ja oireettoman henkilön ei tarvitse olla tästä lukemasta huolissaan. Iäkkäillä henkilöillä yläverenpaineen tulisi kuitenkin olla vähintään 110 mmHg ja alaverenpaineen vähintään 70 mmHg.
Matala verenpaine voi johtua iäikkäillä henkilöillä:
- sydämen vajaatoiminnasta
- verisuonisairauksista
- muusta sydäntaudista
- verenpainelääkityksestä
- muusta lääkityksestä
Miten matala verenpaine oireilee?
Matalan verenpaineen tyypillinen oire on huimaus seisomaan noustessa. Huimaus johtuu siitä, että verenkiertojärjestelmä ei ehdi sopeutua riittävän nopeasti asennon muutokseen.
Äkillisen verenpaineen laskun aiheuttamaa huimausta voidaan ehkäistä nousemalla makuulta tai istumasta hitaasti ja vähitellen.
Pahimmassa tapauksessa äkillinen verenpaineen lasku voi johtaa pyörtymiseen. Tämä on kuitenkin harvinaista terveillä henkilöllä.
Milloin matalan verenpaineen vuoksi on hakeuduttava hoitoon?
Jos matala verenpaine ja siihen liittyvä huimaus vaikeuttavat arkielämää, voi reseptilääkkeen käytöstä keskustella lääkärin kanssa.
Jos alhainen verenpaine johtuu verenpainelääkityksestä, lääkäri voi vaihtaa lääkitystä sopivammaksi.
Verenpaineen arvot – milloin lääkäriin?
Verenpaineen arvot ovat lueteltuna alla olevaan listaan. Voit tarkistaa listasta, millaisia toimenpiteitä verenpainetasosi vaatii.
Verenpaine ilmoitetaan kahdella luvulla. Ensimmäinen ja suurempi luku on yläpaine eli systolinen verenpaine. Pienempi luku on alapaine eli diastolinen verenpaine.
- Alle 120/80 mmHg: Hyvä verenpaine. Mittaa uudestaan viiden vuoden kuluttua.
- Alle 130/85 mmHg: Normaali verenpaine. Mittaa uudestaan kahden vuoden kuluttua.
- 130–139/85–89 mmHg: Tyydyttävä verenpaine. Mittaa uudestaan vuoden välein. Voit kokeilla myös verenpaineen itsehoitoa, johon löydät neuvoja myöhemmin tästä artikkelista.
- 140–159/90–99 mmHg: Verenpaine on lievästi koholla. Kokeile verenpaineen itsehoitoa. Mittaa ja merkitse tulokset muistiin kahden kuukauden ajan ja puhu niistä lääkärin kanssa.
- 160–179/100–109 mmHg: Verenpaine on selkeästi koholla. Käy lääkärissä ja kokeile verenpaineen itsehoitoa kuukauden ajan. Jos se ei tehoa, lääkitys on tarpeen.
- Yli 180/110 mmHg: Verenpaine on vaarallisen korkea ja vaatii välitöntä hoitoa.
Diabeetikoilla ja munuaissairailla koholla olevat verenpainearvot vaativat herkemmin hoitoa. Mikäli verenpaineen viitearvot ylittävät heillä 130/85 mmHg, harkitaan verenpainelääkitystä.
Naisen verenpaine
Alhainen verenpaine on yleisempää naisilla kuin miehillä. Naiset käyttävät kuitenkin myös enemmän hormonilääkkeitä, jotka nostavat verenpainetta. Näitä ovat muun muassa ehkäisypillerit ja vaihdevuosien hormonihoito.
Myös raskaus vaikuttaa verenpaineeseen
Raskauden aikana verenpaine nousee 5-10 prosentilla naisista. Tämä johtuu yleensä raskausmyrkytyksestä eli pre-eklampsiasta. Jos verenpaine alkaa nousta merkittävästi, lääkäri laittaa odottavan äidin sairauslomalle.
Miehen verenpaine
Miehillä korkea verenpaine voi aiheuttaa verenkiertohäiriöitä peniksessä, mikä voi johtaa erektiohäiriöihin. Noin kaksi kolmasosaa verenpainetautia sairastavista kärsii myös erektiohäiriöistä.
Ensimmäisenä hoitokeinona kannattaa kokeilla verenpaineen itsehoitoa. Jos se ei tehoa, kysy asiaan perehtyneeltä lääkäriltä lisää erektiohäiriöiden ja korkean verenpaineen yhdistelmästä ja sopivasta hoidosta.
Lapsen verenpaine
Lapsen verenpaine on aikuisia matalampi.
- Pienillä lapsilla normaali verenpaine on alle 100/60 mmHg.
- Kouluiässä verenpaine nousee tasolle 110–120/75 mmHg.
- Murrosiässä verenpaine tasoittuu aikuisten tasolle 120–130/75–85 mmHg.
Joka sadannella lapsella todetaan korkea verenpaine. Sen raja-arvo riippuu lapsen koosta. Pienten lasten korkea verenpaine johtuu yleensä aina jostakin perussairaudesta tai perintötekijöistä, jossa molemmilla vanhemmilla on todettu kohonnut verenpaine.
Jos lapsen verenpaine huolestuttaa, asiaan perehtynyt lääkäri auttaa.
Verenpaineen mittaus
Verenpainetta mitataan elohopeamillimetreinä (mmHg).
Systolinen verenpaine on paine, kun sydän lyö, ja diastolinen verenpaine on paine, kun sydän on levossa.
Verenpaineen mittaus kannattaa suorittaa aina samalla tavalla, jotta mittaustulos olisi mahdollisimman oikea ja yhteneväinen aiempien mittausten kanssa.
Puoli tuntia ennen verenpaineen mittausta tulisi välttää verenpainetta hetkellisesti kohottavia tekijöitä, kuten:
- raskasta liikuntaa
- tupakointia
- kofeiinin kuten kahvin, teen ja kolajuomien juomista
Varsinainen verenpaineen mittaus tehdään aina levossa. Mittaus onnistuu seuraavilla ohjeilla:
- asetu istumaan pöydän ääreen, anna mittauskäden levätä pöydällä
- varmista, etteivät vaatteet purista mistään kohtaa kehoa
- aseta mittarin mansetti olkavarren ympärille, paljaalle iholle tai tiukan, ihonmyötäisen hihan päälle
- rentoudu hetki ennen mittarin käynnistämistä
- pysy mittauksen aikana paikallasi, älä puhu tai esimerkiksi selaa kännykkää
- mittaa verenpaine sekä aamulla että illalla
- mittaa verenpaine jokaisella mittauskerralla kaksi kertaa peräkkäin ja kirjaa lukemat ylös verenpaineen seurantalomakkeeseen
- ota verenpaineen seurantalomake mukaan lääkärin tapaamiseen.
Verenpaineen tavoitearvot ovat kotona tehdyissä mittauksissa usein hieman alempia kuin lääkärissä, sillä vastaanotolla jännitys voi nostaa arvoja. Kotimittauksessa tavoitearvo on alle 135/85 mmHg, lääkärissä alle 140/90 mmHg.
Verenpaineen itsehoito
Omilla elintavoilla on suuri vaikutus verenpaineeseen.
Korkean verenpaineen itsehoidossa on oleellista vähentää:
- päivittäistä suolan käyttöä
- viikoittaisia alkoholiannoksia
- lakritsia ja salmiakkia
- tupakointia
- ylipainoa
Verenpaineeseen vaikuttaa positiivisesti, jos omiin elintapoihin lisää enemmän:
- liikuntaa
- kalaa
- vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja
- kuitupitoista ruokaa, kuten täysjyväleipää ja -pastaa
- magnesiumia, kaliumia ja kalsiumia
Ravitsemusterapeutti neuvoo ja auttaa kohti terveellisempää ruokavaliota. Voit myös varata ajan sairaanhoitajalle ruokavalio- ja liikuntaohjausta varten.
Verenpainelääkitys
Aina verenpaineen itsehoito ei riitä laskemaan kohonnutta verenpainetta riittävästi. Silloin verenpainelääkitys on tarpeen. Suomessa arviolta noin miljoona ihmistä käyttää verenpainelääkkeitä.
Verenpainelääkkeet toimivat pääosin kolmella eri tavalla:
- poistavat elimistöstä suolaa ja nestettä
- laajentavat verisuonia
- vähentävät tahdosta riippumattoman, vireystilaa nostavan sympaattisen hermoston toimintaa
Lääkkeiden teho perustuu siihen, että ne vähentävät kiertävää verimäärää, laskevat sykettä ja sydämen kuormitusta. Verenpainelääkkeet hoitavat kuitenkin vain oireita, eivät itse sairautta. Jos itsehoito ja terveet elintavat eivät auta, lääkitystä voi joutua käyttämään loppuelämän.
Moni verenpainepotilaista tarvitsee usean lääkkeen yhdistelmähoitoa. Lääkäri suunnittelee lääkehoidon. Joskus sopivaa annostusta ja yhdistelmää pitää hetken aikaa etsiä.
Verenpaineen laboratoriotutkimus
Mikäli verenpaine on koholla, tehdään sydän- ja verenkiertosairauksien kokonaisvaltainen riskiarviointi. Ensin lääkäri poissulkee muiden sairauksien vaikutuksen kohonneeseen verenpaineeseen, sen jälkeen otetaan laboratoriokokeet.
Laboratoriokokeissa selvitetään:
- kolesteroliarvot
- seerumin elektrolyytit eli kalium ja natrium
- verensokeri
- munuaisten toiminta
- pieni verenkuva
- virtsanäyte valkuaismäärityksellä
Laboratoriokokeiden lisäksi tehdään EKG eli sydänsähkökäyrä. Tietojen perusteella lääkäri arvioi valtimotaudin vaaran ja antaa ohjeet jatkotoimenpiteisiin.
Korkea verenpaine -tutkimuspaketti tutkii verenpaineen nousuun vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisia taustalla vaikuttavia sairauksia.
Lue lisää: Korkea verenpaine -tutkimuspaketti
kardiologian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen.