Ahdistuneisuushäiriö on pitkäkestoista ja voimakasta ahdistusta, joka heikentää elämänlaatua

Ahdistuneisuushäiriö – oireet ja hoito

30.9.2021 | Päivitetty 15.1.2024

Ahdistuneisuushäiriö eroaa arkipäiväisemmästä lievästä ahdistuksesta tai pelon tunteesta – se on jatkuvaa, kohtuuttoman voimakasta ahdistusta ja olosuhteisiin nähden liiallista huolestuneisuutta. Ahdistuneisuushäiriöitä on erilaisia, joista tavallisimpia ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja julkisten paikkojen pelko. Tässä tietopaketissa kerrotaan erilaisista ahdistuneisuushäiriöistä, niiden oireista ja hoidosta. Lisäksi saat myös vinkkejä ahdistuneisuushäiriön itsehoitoon.

Mikäli olet kokenut olosi ahdistuneeksi sekä pelko ja huoli alkavat käymään kohtuuttoman suuriksi, on hyvä hakea apua.

On normaalia kokea olo ahdistuneeksi kuormittavassa elämäntilanteessa, mutta tilanteeseen on syytä hakea apua, jos ahdistuneisuus ei helpotu kuormittavan elämäntilanteen normalisoituessa.

Terveystalon psykologian, psykiatrian ja psykoterapian ammattilaiset ovat tukenasi ja auttavat eri elämäntilanteissa.

Sisällysluettelo

Ahdistuneisuushäiriö – oireet

Tavallisimpia ahdistuneisuushäiriön psyykkisiä oireita ovat:

  • pitkäkestoinen, jatkuva ahdistuneisuus
  • pelko
  • keskittymisvaikeudet
  • levottomuus

Ahdistuneisuushäiriön oireet voivat ilmetä myös yksinomaan fyysisinä oireina:

  • sydämen lyöntien tihentyminen ja muut sydäntuntemukset
  • hengitysvaikeudet
  • pahoinvointi
  • ripuli
  • suun kuivuminen
  • hikoilu
  • vapina

Ahdistuneisuushäiriötesti

Tässä ahdistustestissä (GAD-7) käytettävä menetelmä on kehitetty yleistyneen ahdistuneisuushäiriön seulontaan ja seurantaan. Testin avulla voit arvioida ahdistuneisuusoireitasi.

Arvioi jokaisen väittämän kohdalla, kuinka usein seuraavat ongelmat ovat vaivanneet sinua edeltäneen kahden viikon aikana.  

  1. Hermostuneisuuden, ahdistuneisuuden tai kireyden tunne

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)
      
  2. Kyvyttömyys lopettaa huolehtiminen tai pitää se kurissa

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)

  3. Liiallinen huolestuneisuus erilaisista asioista

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)

  4. Vaikeus rentoutua

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)

  5. Niin levoton olo, että on vaikea pysyä aloillaan

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)

  6. Taipumus harmistua tai ärsyyntyä helposti

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)

  7. Pelko siitä, että jotakin kauheaa saattaisi tapahtua

    Ei lainkaan (0 pistettä)
    Useana päivänä (1 piste)
    Suurimpana osana päivistä (2 pistettä)
    Lähes joka päivä (3 pistettä)
 
Ahdistustestin tulokset: 
0−4 pistettä:  Vähäinen ahdistuneisuus
5−9 pistettä:  Lievä ahdistuneisuus
10−15 pistettä:  Kohtalainen ahdistuneisuus
16−21 pistettä:  Vaikea ahdistuneisuus

Tein ahdistustestin − mitä seuraavaksi?

Kuormittavassa elämäntilanteessa on normaalia kokea ahdistusta. Jos ahdistuneisuus on kuitenkin pitkäkestoista ja se tuntuu sietämättömältä tai haittaa toimintakykyä, on hyvä hakea apua ja keskustella juuri sinulle sopivasta hoidosta. Terveystalon psykologit, psykiatrit ja psykoterapeutit ovat tukenasi ahdistuneisuuden hoidossa.
 

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ilmenee kohtuuttomana huolena, jota on vaikea hallita. Taustatekijänä ovat usein normaalit arkielämän huolet, kuten taloudellinen tilanne ja oma tai läheisten terveys. Näistä johtuva ahdistus kuitenkin kasvaa mielessä kohtuuttoman suureksi ja vaikeasti hallittavaksi. Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ahdistuksen tunnetta esiintyy suurimman osan ajasta ja se aiheuttaa henkilölle kärsimystä sekä heikentää hänen toimintakykyään.

Mitä useammista asioista henkilö on huolissaan, ja mitä enemmän oirekuvaan kuuluvat jatkuva ahdistus, väsymys, levottomuus tai ärtyneisyys, sitä todennäköisemmin ei ole kyse vain ohimenevästä ahdistuksesta, vaan kyseessä voi olla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriöstä puhutaan, kun henkilöllä on ollut toistuvia paniikkikohtauksia ja kohtausten jälkeen on ilmennyt pitkäkestoisesti pelkoa uudesta kohtauksesta. Paniikkikohtaus on yllättäen, odottamattomasti alkava, nopeasti voimistuva ahdistuskohtaus. Paniikkikohtaukseen liittyy fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, tukehtumisen tunnetta, huimausta tai rintakipua. Lisäksi toissijaisina oireina voi usein olla pelkoa kontrollin menettämisestä, kuolemanpelkoa, hulluksi tulemisen pelkoa tai pelkoa vakavasta sairaudesta esimerkiksi sydänkohtauksen tai aivoinfarktin pelko. Paniikkikohtauksen aikana voi kokea myös epätodellisuuden tunnetta tai tunnetta, ettei ole oma itsensä.

Toistuvien paniikkihäiriöiden ja voimakkaiden oireiden vuoksi kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Vaikka paniikkihäiriö tai sen oireet eivät ole vaarallisia, voidaan lääkärin vastaanotolla miettiä keinoja, miten paniikkihäiriöitä voidaan hoitaa ja ehkäistä. Paniikkihäiriöt voidaan useimmiten hoitaa tehokkaasti ja turvallisesti lääkehoidolla. Terapian avulla oireilua voi oppia ymmärtämään ja hallitsemaan. Lyhytpsykoterapeuttinen tuki on hyödyllistä jo oireilun alkuvaiheessa. Jos oireet pitkittyvät, voi kuntoutuspsykoterapia olla sopiva hoitomuoto.

 

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Lievä jännittäminen ja sosiaalinen arkuus on normaali persoonallisuuden piirre – ainakin joka viides aikuinen jännittää julkista esiintymistä. Jos pelko kuitenkin rajoittaa elämää, kuten opiskelua tai ihmissuhteita, voidaan puhua sosiaalisen tilanteen pelosta. Keskeisiä piirteitä sosiaalisen tilanteiden pelossa ovat voimakas ahdistuneisuus ja pelkoa aiheuttaviin tilanteisiin liittyvä välttämiskäyttäytyminen.

Sosiaalisten tilanteiden pelko kohdistuu usein esimerkiksi:

  • työhön ja vapaa-aikaan liittyviin ruokailu- ja kahvinjuontitilaisuuksiin (kahvikuppineuroosi)
  • esimiesten tai vieraiden ihmisten tapaamiseen
  • esiintymistilanteisiin
  • työskentelyyn toisten nähden ja muihin ryhmätilanteisiin

Henkilö, joka kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta, välttelee ja pelkää tilanteita, joissa voisi joutua toisten ihmisten tarkkailun kohteeksi tai tekemisiin tuntemattomien ihmisten kanssa. Tällöin henkilö pelkää, että hän joutuu nolatuksi tai nöyryytetyksi käyttäytymisensä perusteella.

 

Julkisten paikkojen pelko

Julkisten paikkojen pelosta kärsivä ahdistuu voimakkaasti tilanteista, joista ei pääse nopeasti pois. Paikat, jotka voivat aiheuttaa ahdistusta voivat olla ihmisjoukko ja suljettu tila tai paikka, josta on hidasta poistua. Julkisten paikkojen pelossa ahdistuksen kohteena on tietty paikka, kun vuorostaan sosiaalisten tilanteiden pelossa ahdistus liittyy omaan käyttäytymiseen muiden seurassa. Paikkojen välttely liittyy useimmiten pelkoon saada paniikkikohtaus.

Julkisten paikkojen pelolle altistavat perinnölliset tekijät sekä negatiiviset tai stressiä aiheuttavat kokemukset. Pelkoa voidaan lievittää siedätyshoidolla, jossa henkilö asteittain totuttelee pelkoa herättävään tilanteeseen. Pelon helpottamiseen auttaa lähipiirin kannustava suhtautuminen – vastaavasti pelon mitätöiminen tai vähättely vaikeuttaa niiden hallintaa ja sietämisen oppimista.

Jos itsehoitomenetelmät eivät tuo toivottua lopputulosta ja pelko kaventaa huomattavasti jokapäiväistä elämää, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Julkisten paikkojen pelkoa ja siihen mahdollisesti liittyviä paniikkikohtauksia hoidetaan sekä psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden avulla.

 

Milloin hakea apua?

Ahdistuneisuushäiriöihin on hyvä hakea apua, jos ahdistuneisuus on pitkittynyt sekä pelko ja huoli käyvät kohtuuttoman suuriksi. Mikäli elämäntilanteesi on kuormittava, on normaalia kokea ahdistusta. Kuitenkin tilanteessa, jossa ahdistus tuntuu sietämättömältä ja haittaa toimintakykyä, on hyvä hakea apua ja keskustella juuri sinulle sopivasta hoidosta.

Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön ammattilaiset ovat tukenasi, kun sitä tarvitset elämäntilanteesta riippumatta.

Ahdistuneisuushäiriö – hoito

Tärkeintä ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa on huolellinen lääkärin suorittama tutkimus, koska ahdistuneisuusoireen takana voi olla myös fyysisiä syitä. Usein jo tutkimus helpottaa tilannetta. Häiritseväoireisten ahdistuneisuushäiriöiden hoitomuodot riippuvat oireilun kestosta, tyypistä, häiritsevyydestä ja kytkennöistä elämänhistoriaan tai -tilanteeseen. Toimivin hoito on yleensä lääkehoidon ja terapian yhdistelmä.

Lue lisää ahdistuneisuushäiriöiden hoidosta

Jotkut elimelliset sairaudet, kuten kilpirauhasen liikatoiminta tai kilpirauhasen vajaatoiminta voivat aiheuttaa myös ahdistuneisuutta. Terveystalolla pääset mittaamaan kilpirauhasarvosi ilman lääkärin lähetettä. Kilpirauhasen tutkimuspaketti sisältää aivolisäkkeen tuottaman tyreotropiini (S-TSH) -hormonin pitoisuusmittauksen sekä kilpirauhasen tuottaman vapaan tyroksiinin (S-T4-V) -hormonin pitoisuusmittauksen. Näiden tutkimusten avulla voidaan arvioida, onko sinulla kilpirauhasen toimintahäiriötä.

Ahdistuneisuushäiriö – itsehoito

Ahdistuneisuushäiriöistä kärsivän ja hänen lähipiirinsä on tärkeä ymmärtää, että oireiden ilmeneminen ja niiden sitkeys on tahdosta riippumaton tila, joka aiheuttaa henkilölle itselleen paljon kärsimystä. Läheisten tuki on tärkeää, jotta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä ei joutuisi kokemaan tilanteensa vuoksi syyllisyyttä ja häpeän tunteita, jotka ovat omiaan pahentamaan oireita.

Itsehoitona ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon suositellaan välttämään ylimääräistä stressiä ja alkoholin ja kofeiinipitoisten juomien liikakäyttöä. Säännöllisen univalverytmin, liikunnan ja muiden harrastusten ylläpitäminen ovat tärkeitä keinoja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lisäksi erilaisista rentoutumiskeinoista voi olla apua ahdistuneisuuden lievittämisessä. Joskus myös siedätyshoito, esimerkiksi julkisten paikkojen ja sosiaalisten tilanteiden peloissa, voi olla toimiva itsehoitokeino.

Ahdistuneisuushäiriö – lääkitys

Tilapäisissä oireiluissa voidaan käyttää lyhytaikaista lääkitystä ja tarvittaessa sairauslomaa, pitempiaikaisissa ahdistuneisuushäiriöissä tehokkaimpia ovat tietyt mielialalääkkeet.

Joskus myös alkuvaiheen psykoterapeuttiset keskustelut voivat olla riittävä apu. Oireiden pitkittyessä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä ohjataan usein kuntouttavaan psykoterapiaan.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Asiantuntija
Sami Leppämäki
Sami Leppämäki

psykiatrian erikoislääkäri, dosentti

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Sami Leppämäki.