Suomen terveydenhuoltomarkkinat - rakenteellista kasvua sotella tai ilman

Viimeaikoina Suomessa on puhuttu paljon terveydenhuollosta ja sen tulevaisuudesta. Värikkäitä mielipiteitä keskustelussa on paljon ja faktoja usein harmillisen vähän. Toimiala on pörssissä tuore, ja alan yksityisistä yrityksistä puhutaan usein ”monikansallisina sote-jätteinä”. Suomessa toimivat alan yritykset eroavat kuitenkin merkittävästi toisistaan omistusrakenteeltaan, strategialtaan ja toimintamalliltaan. Kokonaisuuden hahmottamiseksi aloitetaan ensin markkinoista.

Fakta on, että terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti ovat kaksinkertaistuneet vuosituhannen alusta, eikä taitetta tälle kehitykselle ole näkyvissä. Kustannusten kasvua kiihdyttää entisestään väestön ennätysnopea ikääntyminen ja korkea elintasosairauksien esiintymistiheys. Veronmaksajana tämä kehitys syystäkin huolestuttaa, ja Suomi tarvitsee ratkaisuja tämän kierteen katkaisemiseksi. Terveydenhuollon kysyntää kasvava tarve tulee lisäämään myös jatkossa.

Vuonna 2016 Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat noin 14 miljardia euroa, josta 77 prosenttia oli julkisesti tuotettua ja julkisesti rahoitettua, 19 prosenttia yksityisesti tuotettua ja rahoitettua ja vain 4 prosenttia yksityisesti tuotettua ja julkisesti rahoitettua. Ilman sote-uudistustakin yksityisen tuotannon odotetaan kasvavan noin viiden prosentin vuosivauhtia lähivuosina. Terveystalo on kasvanut historiassaan keskimäärin 1-3 prosenttiyksikköä markkinoita nopeammin, ja tämä on myös pitkän aikavälin tavoitteemme liikevaihdon kasvulle. Viime vuoden 690 miljoonan euron liikevaihdostamme 91 prosenttia tuli yksityiseltä sektorilta; yritysasiakkuudet toivat 54 prosenttia liikevaihdosta, yksityisasiakkaat 37 prosenttia ja julkisen sektorin asiakkaat 9 prosenttia.

Kansanterveyttä ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ajatellen Suomessa on kansainvälisessä kontekstissa ainutlaatuinen työterveysjärjestelmä, jonka oppeja soisi hyödynnettävän laajemminkin. Ulkomailla kulkiessa Suomen malli herättää aina mielenkiintoa, ja monet haluisivat kopioida vastaavia elementtejä myös omaan järjestelmäänsä. Tutkimusten mukaan systemaattiseen työkyvyn johtamiseen panostaneilla yrityksillä yksi investoitu euro poiki kuusinkertaisen tuoton sijoitetulle pääomalle vähentyneiden sairauspoissaolokustannusten ja alhaisempien eläkekustannusten muodossa.

Vähän tunnettu fakta: Suomessa työnantajan maksama työkyvyttömyyseläkemaksulla on 11 maksuluokkaa, joista pienimpään maksuluokkaan kuuluva työnantaja maksaa vain 0,1 prosenttia kokonaispalkkasummasta työkyvyttömyysvakuutusmaksuina, kun työntekijät ovat saaneet työkyvyttömyyseläkkeitä ja osatyökyvyttömyyseläkkeitä kahdelta kalenterivuodelta vain vähän. Suurimmillaan maksun kokoluokka voi olla jopa 5,5 prosenttia. Esimerkiksi 60 miljoonan euron kokonaispalkkasummalla tämä tarkoittaa 60 000 - 3 300 000 euron kustannuspottia jonka kokoon voi suoraan vaikuttaa. Tämä luo vahvan kannustimen panostaa ennaltaehkäisevään hoitoon ja systemaattiseen työkyvyn johtamiseen lakisääteistä minimiä enemmän.

Yritykset terveyspalvelujen ostajana vaativat mitattavaa laatua ja kustannustehokkuutta. Samoja elementtejä tarvitaan kipeästi terveydenhuoltoon myös laajemmin. Me Terveystalossa haluamme olla osa ratkaisua ja näyttää mihin systemaattisella toiminnalla pystymme; sairauksien hallintaan väestötasolla. Seuraavassa kirjoituksessani avaankin Terveystalon strategiaa ja liiketoimintamallia ja kerron mihin Terveystalon kilpailuetu ja vahva markkina-asema pohjautuvat.

Kati Kaksonen
johtaja, sijoittajasuhteet ja talousviestintä