Flunssa ja sen hoito

Flunssan eli nuhakuumeen tyypillisiä oireita ovat vuotava tai tukkoinen nenä, kipeä kurkku, kolottavat jäsenet, käheä ääni ja yskä. Flunssassa aikuisella on yleensä vain kuumeinen olo tai lievää lämpöilyä, mutta lapsilla flunssaan liittyy usein korkeakin kuume (yli 38,5 astetta). Oireet kestävät muutamasta päivästä 2-3 viikkoon.

Flunssa ja sen hoito

Flunssan ennaltaehkäisemisessä muista yksinkertaiset infektioiden leviämistä ehkäisevät käytännöt: pese käsiä ahkerasti ja suuntaa yskiminen tai aivastus kainaloon päin, älä toisia päin tai kämmeneesi. Kättelyä kannattaa välttää.

Useimmiten flunssa paranee kotikonstein: lepo, lämmin juotava sekä apteekista saatavat oloa helpottavat lääkkeet, kuten nuhasuihkeet, kuumetta alentavat lääkkeet tai yskänlääke nukkumista häiritsevässä yskässä. C-vitamiinin nauttiminen ei estä taudin puhkeamista, mutta se voi lyhentää taudin kestoa vähän.

Sairaana ei kannata mennä töihin tai urheilemaan. Kuntoliikunta on turvallista aloittaa voimien rajoissa sitten, kun yleisoireet (kuume ja yleiset säryt) ovat ohi eli yleensä 3-5 päivän tauon jälkeen.

Lääkärin hoitoa tarvitaan voimakkaissa oireissa, kuten korkeassa kuumeessa tai hengitysvaikeuksissa. Lääkäriin on syytä mennä myös silloin, jos paranemassa olleen taudin oireet pahenevat uudestaan tai yskä kestää yli 3 viikkoa.

Flunssa vai influenssa

Flunssan ja influenssan oireet voivat olla hyvin samankaltaisia. Influenssassa ne alkavat usein äkillisemmin, ovat rajumpia ja kestävät yleensä pidempään. Kausi-influenssan tyypillisiä oireita ovat erittäin korkea kuume, voimakkaat nivelkivut, vilunväristykset, väsymys, päänsärky, huonovointisuus ja kova yskä.

Flunssaa vastaan ei ole rokotetta. Influenssaa vastaan rokotus sen sijaan antaa hyvän suojan. Se kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen tautiaaltoa eli loka-marraskuussa, sillä vasta-aineiden kehittyminen kehossa kestää muutamia viikkoja.