11.9.2012 9:41

Venähdys, revähdys vai kramppi

Lihas on rentona pehmeää mutta jännittyneenä tiukkaa kudosta, jonka tehtävänä on saada aikaan liikettä tai tukea rakennetta. Kun lihakseen kohdistuu liian suuri tai nopea rasitus, lihaksen säiemäinen rakenne saattaa vaurioitua.


Venähdys

Kun ponnistava lihas tekee nopean liikkeen etenkin ”kylmänä” ilman kunnollista lämmittelyä, voi seurauksena olla lihaksen venähdys. Kun lihas venähtää, siinä tuntuu usein pieni vihlaisu.

Venähdyksessä lihassäikeitä ei mene poikki, mutta lihakseen jää arkuutta ja kireyttä. Venähtänyt lihas on alttiimpi revähtämään. Jos suoritusta jatkaa venähdyksen jälkeen, on hyvä aloittaa liikkuminen rauhallisemmin ja kipua välttäen.

Ideaaliside tai muu kevyt puristus voi auttaa venähdykseen. Venähdykset paranevat nopeasti noin 1-2 viikossa.

Revähdys

Lihasrevähdyksen merkkejä ovat turvotus ja mustelma, joka muodostuu revähdyskohdan alapuolelle. Tosin lihaskalvojen sisäisissä repeämissä mustelma ei aina tule näkyviin. Joskus mustelma ilmaantuu vasta muutaman vuorokauden viiveellä. Repeämä voi olla pieni, muutaman säikeen vaurio tai jopa koko lihaksen paksuuden kattava. Lihas voi revetä sen rungon alueelta tai kiinnittymiskohdasta. Ruhjekin voi aiheuttaa repeämän.

Kylmähoito on tärkein ensiapu revähdykseen. Heti kun kipu sallii, revähtänyttä lihasta on hyvä venyttää ja liikutella kevyesti ja estää siten arpikudoksen syntymistä. Se ennaltaehkäisee uusia revähdyksiä. Akuutissa vaiheessa (n. 2-7 vrk) lämpö ja liikuttelu vilkastuttavat lihaksen aineenvaihduntaa ja edesauttavat paranemista. Fysioterapiasta on usein apua lihaksen kuntoutuksessa.

Kova kipu, turvotus ja lihaksen toimimattomuus saattavat viitata merkittävään vaurioon, jolloin tarvitaan lääkärin tutkimusta.

Lihaskramppi

Lihaskrampissa, kansanomaisemmin suonenvedossa, lihas menee jännitystilaan. Lihaskramppi voi olla signaali lihasten väsymisestä, vääränlaisesta kuormittumisesta tai lihas- ja suolatasapainon häiriöstä. Jos liikkumista jatkaa, lihas on alttiimpi repeämälle.

Lihaskramppi laukaistaan venyttelemällä rauhallisesti lihasta supistuneesta tilasta kohti lepopituutta vähintään 10 sekunnin ajan. Kylmähoidon sijaan lämpö voi tuntua mukavammalta.

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy

Yleensä vaurioituneet lihassäikeet arpeutuvat ja lihasvauriot paranevat itsestään. Toipumisaika riippuu vamman laadusta. Useimmiten lääkäri pystyy käsin tunnustelemalla arvioimaan vamman laadun. Joskus voidaan tarvita ultraääni- tai magneettikuvausta.

Toistuvat lihasvauriot voivat kieliä huonosta lihaskunnosta, vääristyneestä lihastasapainosta tai riittämättömästä valmistautumisesta harjoitukseen eli puutteellisesta lämmittelystä. Esimerkiksi toistuvat takareiden krampit vaativat oikean lihastasapainon palauttamista etu- ja takareiden välille sekä mahdollisesti lantion asennon korjaamista. Liikuntaan perehtynyt fysioterapeutti voi tarkistaa kehon kuormituksen suorituksessa ja neuvoa, miten vahvistaa oikeita lihaksia.

Lähde: Kallio, Tapio. (2008). Kuntoilijan itsehoito-opas. WSOYpro/Docendo, Jyväskylä.